Maaseutu tänään artikkelit sisältävät ajankohtaista tietoa kunnista, maaseudusta, maalla asumisesta sekä maaseudun kehityksestä ja sen mittareista. Vain alle 28% suomalaisista asuu maalla ja kaupungistuminen jatkuu voimakkaana. Mitkä ovat maaseudun vetovoimatekijät?
Autiolahden Kaiku luo musiikilla positiivisia fiiliksiä maaseudusta, eikä kirjoita haikeita muisteloita. Musiikin tunnelma vie kuuntelijan taianomaisille metsäpoluille ja veden ääreen herättäen muistoja mökiltä, mummolasta tai omasta lapsuudenkodista.
Haluatko autenttisen kokemuksen maatilalla? Suomeen on rantautunut erilaisia kansainvälisiä järjestöjä, joiden kautta vierailijat pääsevät auttamaan tiloja erilaisissa tehtävissä. Vapaaehtoisina apureina vierailijat saavat maatiloilta oman majapaikan ja sopimuksesta riippuen myös päivän ruuat. Näin pääset tutustumaan ruohonjuuritasolla tilan elämään!
Miksi maaseutu yhdistetään usein maanviljelyyn? Entä onko maalainen kaupungista katsottuna edelleen jälkijunassa nykytrendeistä ja muuttuvasta arvomaailmasta? Sitten 60-luvun valtavan rakennemuutoksen maaseudun uudelleenbrändäys on edelleen kesken. Meidän muokattava myös omia näkemyksiämme ja tapaa millä näemme alueemme, itsemme ja toisemme.
Suomen kunnat ovat pinta-aloiltaan ja väestötiheyksiltään todella erikokoisia. Maan asutus on pääosin keskittynyt eteläisiin osiin sekä kaupunkialueille, joissa elää yhteensä yli 72% koko maan väestöstä. Suomen väestötiheys on muihin Euroopan maihin verrattuna erittäin harva.
Kunnat ovat Suomen paikallishallinnon yksiköitä. Osa kunnista käyttää kaupunki-nimitystä. Kaupunki-nimitys ei kuitenkaan vaadi määriteltyä väestömäärää tai pinta-alaa. Kaupungit eivät siis välttämättä ole kaupunkialueita kaupunki-maaseutuluokituksessa.
