Tulevaisuuden maaseutu

Tulevaisuuden maaseutua rakennetaan teoilla tänään. Landen kaiku ry:n työpajassa Nurmeksen Maaseutuparlamentissa pohdittiin, millainen on tulevaisuuden maaseutu. Vaikka tulevaisuuden maaseutu näyttää tilastollisesti harvalta ja harmaalta, voimme vaikuttaa kehitykseen rakentamalla aktiivisesti vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä.

Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa tulevaisuusnäkymiin eli siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Laajentamalla tulevaisuusvaltaa varmistamme, että mahdollisimman monenlaiset äänet tulevat kuulluiksi, jotta voimme rakentaa hyvää tulevaisuutta kaikille – ei vain harvoille.href=”https://www.maaseutuparlamentti.fi/”>Maaseutuparlamentin yhteydessä pidetyssä Maaseudun tulevaisuusvalta -työpajassa Landen kaiku ry lähti rohkeasti tositoimiin vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kartoittamiseksi. Alkuesittelyn ja lämmittelyharjoitusten jälkeen osallistujat jaettiin neljään ryhmään. Jokainen ryhmä suunnitteli oman tiekartan, joka kuvasi maaseudun tulevaisuutta keskittyen siihen, mitä hyvä arki siellä voisi tarkoittaa.

Vaikka työpajassa luvattiin maaseudun kehitystyöhön loputon rahapussi, luodut tiekartat olivat varsin toteuttamiskelpoisia ilman valtavia investointeja. Tästä heräsikin ajatus

– Onko muutos jossain määrin myös kiinni asenteista, rohkeudesta ja uudenlaisista ajatusmalleista?

Elinvoimainen, hyvinvoiva, saavutettava ja salliva maaseutu

Ensimmäinen tiekartta kuvaa maaseutua omanlaisen elämän näkökulmasta, jossa päätöksentekoon osallistuu kaikki ja yhteinen tahtotila näkyy asenteina, puheina ja tekoina. Samalla pidetään kiinni siitä, että kaikkien ääni kuuluu. Erilaisia asumisratkaisuja kehitetään ottamalla tyhjät talot käyttöön ja taataan hyvät liikenne- ja verkkoyhteydet, jotka lisäävät alueellista yhdenvertaisuutta. Sujuvaa arkea siivittää paitsi palvelut kuin myös uudet ideat, saavutettavuus ja turvallisuus. Samalla taataan kulttuuripalveluiden toimin

Asenteisiin ja arvoihin perustuva maaseutu

Tässä tiekartassa näkyy voimakkaasti palveluiden paikallisuus, jonka vankkaa arvopohjaa myös valtio haluaa tukea. Kyläkouluille myönnetään pienkoululisää, joka takaa lasten koulujen toiminnan myös pienemmillä oppilasmäärillä. Samalla pienille maatiloille myönnetään tarvittava tuki, että ruokaa on mahdollista tuottaa ja ostaa paikallisesti. Yhteisöllisyyttä haetaan yhteisesti tuotetuilla tapahtumilla. Asiointikyytejä järjestetään niin, että oman auton omistaminen ei enää ole välttämätöntä, samalla paikallisten ensisijainen ostospaikka on kyläkauppa. Valtio tukee maaseudun rakennusprojekteja, jotta investoinnit ovat mahdollisia myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Asuttu ja täynnä elämän ääniä oleva kylä

Kolmannen ryhmän tiekartta suosii paikallisten asiantuntemusta päätöksenteossa, samalla kun kylien yrittäjyyttä omaehtoista palveluntuotantoa tuetaan minitalokylien ja asumiskokeilujen myötä. Tonttikauppaa ei suunnata pelkästään lapsiperheille, vaan otetaan huomioon mahdollisimman monenlaisia asukkaita. Samalla kunta hoitaa kaavoitusta rivakasti, auttaa tonttimarkkinoinnissa ja tarjoaa remonttiapua ja neuvontaa uusille asukkaille. Kylillä on oma brändi, joka vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja jokaisen kylän tarinaa. Alueiden selkeän viestinnän avulla kylien ja maaseudun ääni kuuluu kauas.

Monipaikkainen ja ekologinen maaseutu

Monipaikkainen tiekartta keskistyy voimakkaasti maaseudun monipaikkaisuutta käsitteleviin vaihtoehtoihin ja palveluiden monipuolistamiseen. Maaseudun kasvua halutaan hakea myös lähikaupungeista. Suurimpina ratkaistavana ongelmana nähdään liikenteen päästöt, joihin pitäisi löytää kestävämpiä ratkaisuja esimerkiksi kimppakyytien avulla. Palvelut pystytään säilyttämään yhdistämällä luovasti liikkuvia palveluita. Kirjastoauto voi myös olla posti ja terveysasema. Verkkoyhteyksien avulla työtekoa maaseudulla voidaan tukea entisestään. Myös erilaisia asumiskokeiluja järjestämällä vähennetään maallemuuton kynnystä. Talviasumisen haasteita uusille asukkaille voidaan hälventää tarjoamalla talonmiespalveluita ja naapuriapua. Lähiruuan tilaamiseen ja keksitään uusia ratkaisuja esimerkiksi kylätalolla toimivan noutopisteen avulla.