Saimaalta merelle

Etelä-Karjala

Imatran kylpylä

– Etelä-Karjalan liiton arkistokuvat

Etelä-Karjalassa ei järvenranta lopu

Etelä-Karjala on monimuotoisen luonnon maakunta, jossa voi nauttia niin hiekkarannoista, jylhistä linnavuorista kuin sammaleisten metsien rauhasta. Imatrankoski, peikkometsät ja valtava Saimaan järvialue muodostavat maiseman, jossa luonnon voima ja rauha yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla.

Etelä-Karjala on uusinajattelijoiden maakunta

Etelä-Karjalasta löytyy iloista, karjalaista väkeä, opiskelijoita, rohkeaa asennetta, rentoa tunnelmaa, metsiä, järviä ja kaikille yhteinen Saimaa. Saimaan kanava luo myös yhteyden mereen. Karjala on myös yksi Suomen historiallisista maakunnista ja sen vanhin maakuntavaakuna on vuodelta 1562. Karjalalle on ominaista sen sijainti itäisen ortodoksisen perinteen ja läntisen luterilaisen perinteen rajalla.

Etelä-Karjala on uusinajattelijoiden maakunta. Etelä-Karjalassa uskalletaan tehdä uusia avauksia, kun muualla vielä suunnitellaan. Rajaseudun vilkkaus, kansainvälisen ylipistokaupungin elämä, biometsätalouden keskus ja monet uudet matkailutrendit kuvastavat itärannikon asennetta.

Soutuvene ja ihmisiä Päihänniemen hiekkarannoilla Saimaan rannalla.
Päihänniemen hiekat Saimaan rannalla, Taipalsaari

Etelä-Karjalan taloutta vauhdittaa biotalous

Maakunnan keskuskaupunki on Lappeenranta, joka sijaitsee Saimaan eteläisellä rannalla. Maakunnan toinen kaupunki Imatra tunnetaan sekä teollisuudestaan että Suomen vanhimmasta matkailukohteesta, Imatrankoskesta. 

Etelä-Karjalan vahvuuksia ovat metsäteollisuus, biotalous, matkailu- ja palveluelinkeinot, Venäjä-osaaminen, kauppa ja logistiikka sekä energia- ja ympäristöalat.  Kaakkois-Suomen alue on yksi Euroopan merkittävimmistä metsäteollisuuskeskittymistä. Myös biotalouden uudet tuotteet kehittyvät vahvasti: biomateriaalit, puutuotteet, innovatiiviset pakkauspahvit sekä mäntyöljystä tuotettu bioöljy.

Eteläkarjalaiset ovat oppineet vuosisatojen ajan elämään rajaseudulla, jossa mahdollisuudet hyödynnetään ripeästi ja jossa monikulttuurisuus on arkipäivää. Sijainti rajalla on merkinnyt sotia ja menetyksiä, mutta myös mahdollisuuksia ja kulttuurin rikkautta.

Lähde, Etelä-Karjalan liitto

UPM Kaukas Lappeenrannan tehdas kesäisenä päivänä
UPM Kaukas, Lappeenranta

Etelä-Karjalan kartta

Kuva Etelä-Karjalan maakuntakartasta, johon on merkitty kuntarajat ja nimet

Etelä-Karjalan kunnat

Siirry kunnan kotisivuille klikkaamalla kuntaa

Etelä-KarjalaN KAUPUNKI-MAASEUTULUOKITUS

Alla olevan kartan kuntarajat eivät välttämättä ole ajan tasalla. Kartalla havainnollistetaan maakunnan kaupunki-maaseutuluokitusta.
Etela-Karjalan kartta jaoteltuna kaupunki-maaseutuluokituksen mukaisiin alueisiin.

Tuoreimmat tiedot löydät aina Etelä-Karjalan liiton tietopankista

Kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan Etelä-Karjala pitää sisällään kaikkia luokituksen alueita. Maakuntakeskus Lappeenranta ja Imatra ovat sisempää kaupunkialuetta. Kartta © Syke ©  Maanmittauslaitos

Sisällöntuotantoa tukemassa Keskitien säätiö
Maaseudun ja asutuskeskusten väestöryhmien ymmärtämystä ja sovinnollista yhteistyötä vuodesta 1964.

Saimaa kutsuu

Hyödyllisiä linkkejä maakunnan kylien toimintaan.

Saimaan rantaa, Etelä-Karjalan liiton arkistokuvat

Faktoja Etelä-Karjalasta

– Etelä-Karjalan kallioperä kuuluu maapallon vanhimpiin.

– Etelä-Karjalan kulttuurihistoria ulottuu lähes 11 000 vuoden taakse, jolloin ensimmäiset pysyvät asukkaat saapuivat alueelle viimeisimmän jääkauden jälkeen.

Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Etelä-Karjala siirrettiin kokonaan Ruotsille

– Tarkastusvuonna 2018 peräti kolmannes Etelä-Karjalan kokonaistuotoksesta tuli metsäbiotaloudesta

Kuvat © Etelä-Karjalan liiton arkistokuvat

UPM Kaukas Lappeenrannan tehdas kesäisenä päivänä
UPM Kaukas, Lappeenranta
Lappeenranta–Lahti University of Technology LUT, Lappeenranta
Jäänmurtaja Saimaan kanavassa kirkkaana talvipäivänä.
Jäänmurtaja Saimaan kanavassa

Kiinnostuitko Etelä-Karjalasta? Tutustu henkilökuviin Etelä-Karjalan maakunnasta.