Adamas 21 laiva Saimaan kanavassa
– Etelä-Karjalan liiton arkistokuvat
Etelä-Karjalassa ei järvenranta lopu ja meri on Saimaan kanavan päässä
Etelä-Karjalasta löytyy iloista, karjalaista väkeä, opiskelijoita, rohkeaa asennetta, rentoa tunnelmaa, metsiä, järviä ja kaikille yhteinen Saimaa. Saimaan kanava luo myös yhteyden mereen ja on olennainen osa Suomen ulkomaankauppaa. Saimaan kanava on naviSaimaan tilastojen mukaan Suomen viidenneksi vilkkain satama rahtialuskäyntien määrää mitattaessa.
Rajaseudun vilkkaus, kansainvälisen ylipistokaupungin elämä, biometsätalouden keskus ja monet uudet matkailutrendit kuvastavat itärannikon asennetta. Etelä-Karjala on uusinajattelijoiden maakunta. Etelä-Karjalassa uskalletaan tehdä uusia avauksia, kun muualla vielä suunnitellaan.
Etelä-Karjalan elinkeinoa vauhdittavat metsäteollisuus ja matkailu
Maakunnan keskuskaupunki on Lappeenranta, joka sijaitsee Saimaan eteläisellä rannalla. Maakunnan toinen kaupunki Imatra tunnetaan sekä teollisuudestaan että Suomen vanhimmasta matkailukohteesta, Imatrankoskesta. Venäjän rajan läheisyys on maakunnan elinkeinoelämälle merkittävää. Erityisesti kauppa ja palvelut ovat kehittyneet huomattavasti venäläisen ostosturismin ansiosta.
Etelä-Karjalan vahvuuksia ovat metsäteollisuus, biotalous, matkailu- ja palveluelinkeinot, Venäjä-osaaminen, kauppa ja logistiikka sekä energia- ja ympäristöalat. Kaakkois-Suomen alue on Euroopan merkittävin metsäteollisuuskeskittymä. Myös biotalouden uudet tuotteet kehittyvät vahvasti: biomateriaalit, puutuotteet, innovatiiviset pakkauspahvit sekä mäntyöljystä tuotettu bioöljy.
Sijainti rajaseudulla tarjoaa menetyksiä ja mahdollisuuksia
Eteläkarjalaiset ovat oppineet vuosisatojen ajan elämään rajaseudulla, jossa mahdollisuudet hyödynnetään ripeästi ja jossa monikulttuurisuus on arkipäivää. Sijainti rajalla on merkinnyt sotia ja menetyksiä, mutta myös mahdollisuuksia ja kulttuurin rikkautta.
Lähde, Etelä-Karjalan liitto
Millaisia alueita Etelä-Karjalan maakunta pitää sisällään?
Etelä-Karjalan kunnat
Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari
Etelä-Karjala lukuina
- Maakunta perustettu 1991
- Maakuntakeskus Lappeenranta
- Kuntien määrä 9, joista 2 käyttää kaupunki-nimitystä
- Väkiluku 126 845 henkeä
- Maa pinta-ala 5 326,91 m²
- Väestötiheys 23,8 henkeä/m²
- Maakunnan keskimääräinen veroprosentti 20,75%
- Yli 65 vuotta täyttäneiden määrä väestöstä 26,77%
- Maakuntalehti Etelä-Saimaa
- 1279 järveä, Järvi-meriwiki
- Maakuntalaulu Karjalaisten laulu
Alla olevasta kuvasta näet Etelä-Karjalan alueluokitusten väliset väestö- ja työllisyyssuhteet. Kartta © Syke Etelä-Karjalan kaupungistumisaste on 74%
Etelä-Karjala lukuina on päivitetty 20.4.2021. Maakuntien liitot päivittävät tilastojaan useita kertoja vuodessa.
Hae tuoreimmat tiedot Etelä-Karjalan liiton tietopankista
Saimaa kutsuu
Hyödyllisiä linkkejä maakunnan kylien toimintaan.
Saimaan rantaa, Etelä-Karjalan liiton arkistokuvat
Faktoja Etelä-Karjalasta
– Etelä-Karjalan kallioperä kuuluu maapallon vanhimpiin.
– Etelä-Karjalan kulttuurihistoria ulottuu lähes 11 000 vuoden taakse, jolloin ensimmäiset pysyvät asukkaat saapuivat alueelle viimeisimmän jääkauden jälkeen.
– Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Etelä-Karjala siirrettiin kokonaan Ruotsille
– Vuonna 2019 venäläiset matkailijat toivat Etelä-Karjalaan yli 310 miljoonaa euroa
– Tarkastusvuonna 2018 peräti kolmannes Etelä-Karjalan kokonaistuotoksesta tuli metsäbiotaloudesta
– 20km Saimaan kanavasta on vuokralla Venäjältä. Maaperä on Venäjän valtion omistuksessa, mutta se on Suomella vuokralla pitkällä vuokrasopimuksella. Sopimus on ainutlaatuinen koko maailmassa.
Kuvat © Etelä-Karjalan liiton arkistokuvat
Kiinnostuitko Etelä-Karjalasta? Tutustu henkilökuviin Etelä-Karjalan maakunnasta.