suomen maakunnat
Sisällöntuotantoa tukemassa Keskitien säätiö.
Maaseudun ja asutuskeskusten väestöryhmien ymmärtämystä ja sovinnollista yhteistyötä vuodesta 1964.
Upeita toinen toisistaan poikkeavia alueita
Suomen 19 maakuntaa ovat upeita, toinen toisistaan poikkeavia alueita. Jotkut maakunnista ovat pieniä ja jotkut suuria ja niissä on hyvinkin vaihtelevia luontotyyppejä. Osassa maakuntia kaupungistuminen kiihtyy ja väestö kasvaa, kun taas joissain maakunnissa väestö on hyvin iäkästä ja alue on harvaan asuttu. Myös maisema-alueet ja ihmisten kulttuurimaantieteelliset erityispiirteet ovat erilaisia ympäri Suomen.
Manner-Suomen maakuntien lakisääteinen kuntayhtymä on maakuntaliitto, jonka pääasiallisena tehtävänä on alueen kehittäminen ja kaavoittaminen. Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto ja alueen ainoana virallisena kielenä on ruotsi.
suomen maakunnat
Maakuntakohtaisilla sivuilla voit tutustua alueiden kuntaluetteloon, karttoihin, kaupunki-maaseutuluokitukseen, Järvi-wikiin ja alueen nostoihin. Maakunnan sivuilta löydät myös linkit Maakuntaliiton sivuille sekä alueen kyliin.
Kartan on toimittanut © Maanmittauslaitos MML
Tuhansien järvien maa
Suomen alueiden erityispiirteet
Suomi on pinta-alaltaan keskimääräistä suurempi valtio ja luonnon olosuhteet vaihtelevat merkittävästi eri alueiden välillä, eritoten pohjois-etelä akselilla. Suomi on tunnettu tuhansien järvien maana. Maanmittauslaitoksen mukaan maassa on 168 000 järveä, joiden koko on yli puoli hehtaaria. Maan pinta-ala on 338 465 km², josta sisävesiä on peräti 34 533,52 km². Lisäksi meri-alueita on 52 471 km². Vesistöihin voi tutustua tarkemmin maakuntakohtaisesti Järvi-meriwiki verkkopalvelussa, jota rakennetaan viranomaisten ja kansalaisten kanssa yhteistyössä.
- Suomi on pinta-alaltaan 5. suurin maa Euroopan unionissa
- Suomi on 64. suurin maa maailmassa
Vallitsevana ilmastona Suomessa on väli-ilmasto, jossa ilmenee manner- tai meri-ilmaston piirteitä riippuen ilmavirran suunnasta. Suomen kallioperä kuuluu Fennoskandian kilpeen ja suurin osa kalliosta on yli 1 800 miljoonaa vuotta vanhaa. Koko maan pinta-alasta rakennettuja alueita on vain 4%, maatalousmaata 9%, metsää 77% ja muuta maata 10%. Suomi on siis harvaan rakennettu ja asuttu maa, jossa on paljon metsää ja enemmän peltoja kuin kaupunkialueita.
Vaaroilta saaristoon
Suomessa on 6 erilaista maisema-aluetta
Luettelo Suomen maisema-alueista
- Lappi
- Vaara-Suomi
- Pohjanmaa
- Järvi-Suomi
- Etelä-Suomi
- Saaristo-Suomi
Miten Suomen maisema-alueet poikkeavat toisistaan?
Etelä-Suomi ja Pohjanmaan rannikkoalueet ovat erittäin tasaista seutua, mutta maan keskiosiin siirryttäessä maasto muuttuu kumpuilevaksi. Järvi-Suomen alueelta löytyy myös suurin osa Suomen järvistä. Suomen lounaisrannikolta Ahvenanmantereelle ulottuva saaristoalue muodostuu noin 40 000 saaresta, aina pienistä kalliosaarista suurempiin, asuttuihin saariin.
Itäisen Vaara-Suomen ja Lapin tuntureiden jylhät maisemat ovat jäänne Itä-Karjalasta Lappiin ulottuneista Karaljdien vuoristosta. Käsivarren korkeimmat tunturit puolestaan kuuluvat Skandeihin. Sieltä löytyy myös Suomen korkein kohta Haltitunturi, joka kohoaa 1324 metrin tuntumaan merenpinnasta.
Aluehallintouudistus
Miten Suomen nykyiset maakunnat muodostuivat
Suomen nykyinen maakuntajako alkoi muotoutua taloudellisilla ja liikenteellisillä perusteilla 1900-luvulla. Maakuntien syntyyn vaikuttivat lisäksi myös kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön syntyminen. Maakuntajako siis tuki myös alueellisen identiteetin vahvistumista. Maakuntahengen kasvaessa alettiin 1920-luvulta lähtien perustaa myös maakuntaliittoja. Nyt muodostuneet maakunnat ovat pilkkoutuneet pienempiin osiin kuin historialliset maakunnat. Ennen vuotta 1994 maakunnilla ei ollut selvää hallinnollista merkitystä, eivätkä raja-alueet olleet tarkkaan määriteltyjä. Aluehallintouudistuksen myötä alueiden rajat ja tehtävät selkiytyivät.
Maakuntaliittojen toiminta
- Vuoden 2011 alusta manner-Suomessa on 18 maakuntaa
- Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto
- Maakunnan liitto on oman alueensa lakisääteinen kuntayhtymä. Jokaisen kunnan on oltava maakuntaliiton jäsen.
- Liitoilla on kaksi lakisääteistä päätehtävää: 1) alueiden kehittäminen ja 2) maakuntakaavoitus
- Liitot vastaavat pääosin EU:n rakennerahasto-ohjelmista ja niiden täytäntöönpanosta
- Maakunnan liitto on alueensa merkittävin edunvalvoja
- Maakunnan liitto vaalii monipuolisesti alueensa kulttuuria ja perinteitä verkottumalla alan ja alueensa toimijoiden kanssa henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi
- Jokaista maakuntaliittoa johtaa maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus. Heidän apunaan toimii maakuntaliiton toimisto maakuntajohtajan johdolla. Toimistojen yhteenlaskettu henkilöstö koko maassa on noin 650 henkilöä ja budjetit noin 50 milj. euroa eli vajaat 10 euroa / asukas.