Miksi tulevaisuudesta keskusteleminen on tärkeää?
Ihmisillä on luontainen kyky ajatella tulevaisuutta, mutta tämän hetken ilmapiirissä näköalat kapenevat. Maakunnissa palvelut ja päätökset etääntyvät arjesta, ja monille on syntynyt tunne, ettei omilla näkemyksillä ole merkitystä. Siksi tarvitsemme tilaa toivolle ja vaihtoehtoisille ajatuksille tulevaisuudesta.
Tulevaisuuden uskoa maakuntiin
Keski-Suomen alueella Karstulassa ja Saarijärvellä tulevaisuuskeskustelut ja työpajat on tuotu lähelle kuntalaisia. Tulevaisuuskeskustelut ovat auttaneet ymmärtämään, mitä asukkaat pitävät tärkeänä ja mihin asioihin tulisi panostaa, jotta parempi tulevaisuus voisi toteutua. Tulevaisuudesta keskusteleminen auttaa tunnistamaan arjen kokemuksia, jotka usein muuten jäävät pimentoon. Tulevaisuus kuuluu kaikille, ei vain asiantuntijoille tai päättäjille.
Prosessia on inspiroinut Sitran Tulevaisuusvalta-ohjelma, joka on auttanut avaamaan näkökulmia tulevaisuuteen, osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Sitran kautta tutuksi tulleet Diakonissalaitoksen Jokaisesta tulevaisuusosallinen -oppaan materiaalit ovat tukeneet työn käytännön toteutusta.
Diakonissalaitoksen asiantuntijat Maiju Lehto ja Saara Simonen ovat olleet kouluttamassa paikallisia ohjaajia sekä ohjaamassa työpajoja.
Sitra: Mitä tulevaisuusajattelu on ja miksi se kuuluu kaikille?
Tulevaisuusvalta ja sen laajentaminen
Tulevaisuusvalta tarkoittaa ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millaisia tulevaisuuksia pidetään toivottavina ja mahdollisina. Toivottavat tulevaisuudet eivät ole vain ajatuksia, vaan ne ohjaavat päätöksiä tässä hetkessä, kuten mistä leikataan ja mihin panostetaan.
Kun tulevaisuusvaltaa laajennetaan:
- Mukaan kutsutaan useampia ääniä
- Ymmärrys erilaisten ihmisten arjesta syvenee
- Syntyy uusia näkökulmia
Tulevaisuuden pohtimisesta pitäisi tehdä kaikkien yhteinen asia. Yhdessä rakennettu tulevaisuus on vahvempi ja turvallisempi, koska useammat ihmiset voivat sitoutua siihen.
Usein tulevaisuudesta keskustelevat ne, jotka ovat jo mukana päätöksenteossa tai muuten aktiivisia yhteisön jäseniä. Tulevaisuusvaltaa voidaan laajentaa mahdollistamalla osallistuminen myös niille ihmisryhmille, jotka ovat perinteisesti olleet päätöksenteon ulkopuolella. Mukaan pyritään saamaan eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Esimerkiksi keskiluokkaisen työssäkäyvän on vaikea kuvitella arkea, jota vähävarainen eläkeläinen elää. Kohtaamiset kaventavat kuilua eri ihmisryhmien välillä.
Paikalliset avaukset ja jatkumo
Osa Diakonissalaitoksen kouluttamista ohjaajista on ottanut tulevaisuustyön menetelmät käyttöön omassa työssään ja yhteisöissään. Työpajoja on järjestetty kouluissa, perhekerhoissa, ikääntyneiden kokoontumisissa sekä yhdistysten illoissa. Työpajoja on pidetty myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille.
Saarijärvellä työpajoissa esiin nousseita havaintoja on hyödynnetty kaupungin hyvinvointikertomuksessa, ja työpajoissa syntyneitä ideoita on koottu ja toimitettu eteenpäin päättäjille ja toimihenkilöille molemmissa kunnissa. Karstulassa kaikki yhtenäiskoulun opettajat osallistuivat VESO-päivänä tulevaisuustyöskentelyyn. Seurakunnan rippileireillä tulevaisuuskortteja on hyödynnetty nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa.
Paikallista ohjaajaa
0
Työpajaa tai tapahtumaa
0
Osallistujaa
0
Käytettyjä työpajamenetelmiä
Tulevaisuuskortit
Paikallisissa työpajoissa on käytetty Diakonissalaitoksen tulevaisuuskortteja. Kortit on yhteiskehitetty Diakonissalaitoksella yhdessä heidän asiakkaidensa ja eri kohderyhmien kanssa. Kortit nostavat esiin erilaisia teemoja ja näkökulmia, joiden avulla tulevaisuutta on ollut helpompi pohtia yhdessä.
Mitä jos? -työpaja
Mitäs jos? -työpajoissa kysymykset asetetaan tarkoituksella utopistisiksi. Lähtökohtana on ajatus, että mikään ei ole mahdotonta, mikä auttaa irrottautumaan arjen rajoitteista ja avaamaan uusia näkökulmia.
Tulevaisuusseinä
Tulevaisuusseinä-kokeilu sai alkunsa Rinnekodin päihdetyön yksikössä. Työskentelyssä tarkastellaan kuvitteellisen henkilön tai organisaation tarinaa eri vaiheissa, pohtien aiempia hyviä asioita ja haasteita sekä niiden vaikutusta tulevaisuuteen.
Tulevaisuusvalta-manuaali on koottu osana Näköalattomuudesta tulevaisuusvaltaan -hanketta
- Toteutusaika: 1.1.2025–28.2.2026
- Toteutusalue: Karstulan kunta ja Saarijärven kaupunki
- Hallinnoija: Landen Kaiku ry
- Päärahoitus: Leader Viisari / EU Maaseuturahasto 2023–2027
- Osarahoittaja: Keskitien säätiö
Tulevaisuustyö jatkuu
Paikallinen ohjaajaverkosto mahdollistaa tulevaisuuskeskustelujen jatkumisen Karstulan ja Saarijärven alueilla myös hankkeen jälkeen.
Mikäli olet kiinnostunut laajentamaan tulevaisuusvaltaa myös omalla alueellasi, Landen Kaiku ry tukee toimintamallien käyttöönottoa ja kehittämistä myös muualla Suomessa. Ole rohkeasti yhteydessä!
Tulevaisuusvallan laajentaminen on meidän kaikkien yhteinen etu.