Henkilökuvat maaseudulta auttavat kirkastamaan mielikuvia maalla asuvista ihmisistä. Maalla asuvat ihmiset eivät ole homogeeninen ryhmä. Meitä on moneksi. Me käytämme palveluita ja tuotamme niitä. Maalaiset ovat yrittäjiä, asiantuntijoita ja kulttuuripersoonia. Maalaiset ovat myös arvokkaita palvelualojen ja teollisuuden ammattilaisia.
Maalle mahtuu monenlaisia ajatuksia, ammatteja ja taustoja, maalla ikänsä viihtyneistä paluumuuttajiin, uudisasukkaisiin ja hybridimaalaisiin, jotka sukkuloivat sujuvasti kahden kotiosoitteen välillä. Jakamalla tarinasi olet mukana viestimässä erilaisista tavoista elää maaseudulla. Maaseutukäsityksemme perustuu kaupunki-maaseutuluokitukseen, jonka mukaan 95% Suomen pinta-alasta on maaseutua.
Positiivisen maaseutukäsityksen keskiössä olemme me, ihan tavalliset ihmiset. Omien tarinoidemme avulla voimme muokata tapaa millä näemme alueemme, itsemme ja toisemme.
Landen kaiku ry
Me viihdytään maalla
Miksi et sinäkin viihtyisi?
Tulevaisuuden maaseutu
Tulevaisuuden maaseutua rakennetaan teoilla tänään. Landen kaiku ry:n työpajassa Nurmeksen Maaseutuparlamentissa pohdittiin, millainen on tulevaisuuden maaseutu. Työpajan aikana ryhmätyöna rakennettiin 4 maaseudun tiekarttaa.
Maaseutuvisio-kysely
Maaseutuvisio-kysely jatkoi keskustelua siitä, mihin Maaseutuvisio-keskustelutilaisuudessa jäätiin. Jos ajatukset maaseudusta peilaavat menneisyyteen, millaista tulevaisuutta aiomme rakentaa yhdessä? Mitä pitäisi hyväksyä, mitä muuttaa ja mitä rakentaa kokonaan uudestaan?
Maaseutukyselyn tulokset peräänkuuluttavat yhteisöllisyyttä
Landen kaiku maaseutukyselyyn vastasi yhteensä 153 henkilöä. Kyselyssä ei haluttu hakea tavanomaisia puutteita, vaan näkökulmia asioihin, joihin voimme itsekin vaikuttaa. Voitaisiinko houkuttelevuutta ja monipaikkaisuutta lisätä tavoilla, joihin tavan kuntalaisetkin voivat vaikuttaa?
Kuningas Pähkinä päätti julkaista kotiseuturäppiä
Autiolahden Kaiku luo musiikilla positiivisia fiiliksiä maaseudusta, eikä kirjoita haikeita muisteloita. Musiikin tunnelma vie kuuntelijan taianomaisille metsäpoluille ja veden ääreen herättäen muistoja mökiltä, mummolasta tai omasta lapsuudenkodista.
Toiminnallista maaseutumatkailua minimibudjetilla
Haluatko autenttisen kokemuksen maatilalla? Suomeen on rantautunut erilaisia kansainvälisiä järjestöjä, joiden kautta vierailijat pääsevät auttamaan tiloja erilaisissa tehtävissä. Vapaaehtoisina apureina vierailijat saavat maatiloilta oman majapaikan ja sopimuksesta riippuen myös päivän ruuat. Näin pääset tutustumaan ruohonjuuritasolla tilan elämään!
Kaipaako maaseutunäkemys kirkastamista?
Miksi maaseutu yhdistetään usein maanviljelyyn? Entä onko maalainen kaupungista katsottuna edelleen jälkijunassa nykytrendeistä ja muuttuvasta arvomaailmasta? Sitten 60-luvun valtavan rakennemuutoksen maaseudun uudelleenbrändäys on edelleen kesken. Meidän muokattava myös omia näkemyksiämme ja tapaa millä näemme alueemme, itsemme ja toisemme.
Kuntien pinta-alat ja väestötiheys vaihtelevat suuresti
Suomen kunnat ovat pinta-aloiltaan ja väestötiheyksiltään todella erikokoisia. Maan asutus on pääosin keskittynyt eteläisiin osiin sekä kaupunkialueille, joissa elää yhteensä yli 72% koko maan väestöstä. Suomen väestötiheys on muihin Euroopan maihin verrattuna erittäin harva.
Miten maaltamuutto alkoi Suomessa?
Maaltamuutto ei ole vain tämän päivän ilmiö, vaan pitkäaikainen yhteiskunnallinen rakennemuutos. Suomessa maaltamuutto 1960-70 luvuilla oli erityisen raju, ja muutos koski yli puolta miljoonaa ihmistä.
Tiesitkö, että kaupungitkin ovat kuntia?
Kunnat ovat Suomen paikallishallinnon yksiköitä. Osa kunnista käyttää kaupunki-nimitystä. Kaupunki-nimitys ei kuitenkaan vaadi määriteltyä väestömäärää tai pinta-alaa. Kaupungit eivät siis välttämättä ole kaupunkialueita kaupunki-maaseutuluokituksessa.
Henkilökuvia maaseudulta toimitus
Kaikki tarinat on muodostettu samalla kysymysformaatilla,
jotta lukijat pääsevät suoraan asian ytimeen. Kerro sinäkin oma tarinasi maaseudulta.
Kysymykset landelaisille
1. Nimi
2. Asuinpaikka
3. Mitä teet työksesi
4. Listaa 5 parasta asiaa maalla asumisesta
5. Miten päädyit asumaan maalle?
6. Maalla asumisen suurimmat haasteet?
7. Mitä haluaisit sanoa niille, jotka suunnittelevat maallemuuttoa?