Isoisän silta Helsingin Kalastajasatamassa
– Tuula Palaste, Uudenmaan liitto
Metropolimaakunta Uusimaa on osaamisen keskus
Metropolimaakunta Uusimaa on valtakunnallisesti vahva elinkeinoelämän, kulttuurin ja korkean osaamisen keskus. Tänä päivänä Uusimaa on myös vahvasti kansainvälinen maakunta, jossa jopa 13% maakunnan väestöstä on vieraskieleisiä. Monimuotoisuus on alueella tietoisesti vaalittu rikkaus. Uudeltamaalta löytyy niin urbaania sykettä kuin saariston karua kauneutta ja maaseudun rauhaa.
Seudun vahvuuksia ovat tukkukauppa, rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä tietointensiiviset yrityspalvelut. Hyvien liikenneyhteyksien sekä laadukkaan tietoliikenteen ansiosta Suomessa toimivasta ulkomaisesta yritystoiminnasta kaksi kolmasosaa on keskittynyt Uudellemaalle.
Melkein joka kolmas suomalainen on uusmaalainen
Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa ihmistä eli noin 30 prosenttia Suomen väestöstä. Ennusteen mukaan uusmaalaisten määrä lähenee vuonna 2035 jo kahta miljoonaa.
Maakunnan asukastiheys on eurooppalaista tasoa. Kunnista suurin on noin 650 000 asukkaan Helsinki. Pääkaupunkiseudun alueen ulkopuolella asukasluvut vaihtelevat suuresti. Pienimmissä kunnissa on noin 2 000 asukasta.
Väestön ikärakenne on muuta maata ja Euroopan alueita edullisempi, alle 40-vuotiaiden työikäisten osuus on Uudellamaalla erityisen korkea.
Helsinki ympäristöineen on muuttoliikkeen ansiosta yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Tänne muutetaan työpaikkojen ja monipuolisen koulutustarjonnan vuoksi. Uusmaalaiset ovatkin nuoria ja korkeasti koulutettuja.
Kulttuuri on uusmaalaisuuden ydintä
Kulttuuri- ja tapahtumatoiminta keskittyy Suomessa vahvasti Uudellemaalle. Koko maan kulttuurisektorin henkilöstöstä ja toimipaikoista yli puolet sijaitsee täällä, ja alan liikevaihdosta jopa 70 % syntyy Uudellamaalla. Tämän rinnalla voimakkaasti ennen koronaa kasvanut tapahtumateollisuus keskittyy niin ikään Uudellemaalle.
Uudellamaalla kulttuurilla on vahva sija asukkaiden arjessa, elinkeinojen kehittymisessä ja kaikessa vuorovaikutuksessa. Taide ja kulttuuri vahvistavat uusmaalaisten identiteettiä, yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuri on Uudenmaan ydin ja yksisarvinen.
Millaisia alueita Uusimaa maakunta pitää sisällään?
Kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan Uusimaa pitää sisällään kaikkia luokituksen alueita. Maakuntakeskus Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Porvoo ja Lohja ovat sisempää kaupunkialuetta. Kartta © Syke © Maanmittauslaitos
Uudenmaan kunnat
Uusimaa lukuina
- Maakunta perustettu 1993
- Maakuntakeskus Helsinki
- Kuntien määrä 26, joista 13 käyttää kaupunki-nimitystä
- Väkiluku 1 705 610 henkeä
- Maa pinta-ala 9 097,41 m²
- Väestötiheys 187,5 henkeä/m²
- Maakunnan keskimääräinen veroprosentti 18,66%
- Yli 65 vuotta täyttäneiden määrä väestöstä 17,36%
- Maakuntalehti Helsingin Sanomat
- 1011 järveä, Järvi-meriwiki
- Maakuntalaulu Uusmaalaisten laulu
Alla olevasta kuvasta näet Uudenmaan alueluokitusten väliset väestö- ja työllisyyssuhteet. Kartta © Syke Uudenmaan kaupungistumisaste on 92%
Tiedot on päivitetty 20.4.2021. Maakuntien liitot päivittävät tilastojaan useita kertoja vuodessa.
Hae tuoreimmat tiedot Uudenmaan liitosta.
Uusimaa kutsuu
Hyödyllisiä linkkejä maakunnan kylien toimintaan.
Strömforsin ruukki, Ruotsinpyhtää, kuvaaja Tuula Palaste
Faktoja Uudeltamaalta
– Uudenmaan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 39%
– Puhutuimmat vieraat kielet Uudellamaalla ovat venäjä, viro, somali ja arabia
– Asuntoneliöhinta on Helsingissä on yli kaksi kertaa kalliimpi kuin maan keskitasolla.
– Väestön ikärakenne on muuta maata nuorempi.
– Työikäisten osuus väestöstä on Uudellamaalla keskimääräistä suurempi.
– Uudenmaan koulutustaso on korkeampi kuin muissa maakunnissa. Vuonna 2019 lähes kolmannes väestöstä oli suorittanut jonkun yliopistotutkinnon.
Lähde, Uudenmaan liitto 3.4.2024
Kiinnostuitko Uudestamaasta? Tutustu henkilökuviin Uudenmaan maakunnasta.