Kaupunki-maaseutu luokitus
Näin määritellään maaseutu tänään
Tiesitkö, että on olemassa paljon muitakin alueita kuin pelkkä maaseutu ja kaupunki?
Mikä on kaupunki-maaseutuluokitus
7-luokkainen kaupunki-maaseutuluokitus otettiin käyttöön jo 2014, mutta se on arkipuheessa vielä suhteellisen tuntematon. Kaupunki-maaseutuluokituksen on kehittänyt Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhdessä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa. Luokitus perustuu 250 neliömetrin tilastoruutuihin laskettuihin tietoihin.
Uusi luokitus on siis monen tekijän summa, joka tarjoaa paljon seikkaperäistä tietoa. Uuden menetelmän avulla saman kunnan sisällä sijaitsevat alueet voidaan tunnistaa ja luokitella tarkemmin, ja tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi tulevaisuuden palveluiden suunnittelussa.
kaupunki-maaseutu luokituksen mukaan yli 72% suomalaisista asuu 5% prosentin osuudella koko maan pinta-alasta
Miten alueet jaetaan?
Alueet jaetaan 7 eri luokkaan
– 3 aluetta sijaitsee kaupunkialueilla
– 4 aluetta maaseudulla
- Sisempi kaupunkialue
- Ulompi kaupunkialue
- Kaupungin kehysalue
- Maaseudun paikalliskeskukset
- Kaupungin läheinen maaseutu
- Ydinmaaseutu
- Harvaan asuttu maaseutu
Kaupunki- ja maaseutualueiden tarkemmat määritykset löydät Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.
Miten luokitus lasketaan?
Lähteenä käytetään:
- Väestötietoja
- Työvoimatietoja
- Työmatkatietoja
- Rakennustietoja
- Maankäyttötietoja
- Tieverkkoaineistoa
Aineiston perusteella lasketaan:
- Määrää
- Tiheyttä
- Tehokkuutta
- Saavutettavuutta
- Intensiteettiä
- Monipuolisuutta
- Suuntautuneisuutta kuvaavia muuttujia
kaupunkien määritys
Kaupunkiseutujen keskustaajamia ovat yli 15 000 asukkaan taajamat, joissa asuu vähintään 90 % koko taajaman väestöstä. Tämä on täysin riippumatonta siitä käytetäänkö kunnasta kaupunki-nimitystä vai ei. Kaupunki nimityksen käyttöönotosta päättää kunnanvaltuusto.
Kaupungin reuna-alueet määritellään rakennusalueen, tehokkuuden sekä maaseudun ja kaupungin välivyöhykkeen mukaan. Maaseutualueet rajataan kaupunkien kehysalueiden ulkopuolelle. Kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeitä voidaan kuitenkin tarkastella omina kokonaisuuksinaan.
Kaupunki-maaseutuluokituksessa kaupunki määritellään aluetietojen mukaan, eikä nimityksen mukaan.
Kaupunki-maaseutuluokitus karttoina
Kuntarajoista riippumaton kaupunki-maaseutuluokitus
Nyt julkaistu alueluokitus on päivitetty vastaamaan vuoden 2018 tilastoja. Aiempi luokitus edusti vuoden 2010 tilannetta. Ydinmaaseutu on pienentynyt eniten ja se on menettänyt alueita sekä kaupungin läheiselle maaseudulle että harvaan asutulle maaseudulle.
Lue aiheesta lisää Suomen ympäristökeskuksen päivitetystä kaupunki-maaseutuluokituksesta.
Kaupunki-maaseutuluokitus kuntarajoittain
- Kaupunki
- Kaupungin läheinen maaseutu
- Ydinmaaseutu
- Harvaan asuttu maaseutu
Väestön jakautuminen eri alueille 1980-2020
Tilastosta näet väestökehityksen uuden kaupunki-maaseutuluokituksen pohjalta. Käyrän on toimittanut Suomen ympäristökeskus SYKE
Päivitetyn kaupunki-maaseutu luokituksen mukaan, vuonna 2018 suomalaisista yli 72 % asuu kaupunkialueilla. Kaupungistumisaste on noussut runsaalla kahdella prosentilla verrattuna vuoden 2010 tiedoilla tehtyyn luokitukseen.
Tervetuloa maaseudun äänitorveksi !
Jos kiinnostuit aiheesta, jaa sisältö omalla kanavillasi ja ryhdy seuraamaan meitä Instagramissa