Maaseutuvisio-keskustelutilaisuus järjestettiin Saarijärven koulu- ja kulttuurikeskuksessa 5.9.2024. Tilaisuuden alustajina toimivat Maa- ja metsätalousministeriön Sami Tantarimäki ja SITRA:n Sanna Rekola, ja keskustelua ohjasi Maaseudun sivistysliiton koulutus- ja kansalaistoiminnan päällikkö Virpi Skippari. Tilaisuudessa kuultiin näkemyksiä eri taustoista ympäri Keski-Suomea. Nuorten edustajana puhui Saarijärven lukion oppilas Daniel Katajamäki, kulttuurista Taideyliopiston tutkijatohtori Satu Olkkonen, ja yrittäjyydestä Maria Kokko sekä Mikko Kalliola. Maaseudun kehittämisestä kertoi Johanna Niilivuo, ja paikallista näkökulmaa avasi Saarijärven kaupunginjohtaja Satu Autiosalo.
Kyselyn taustoja
Maaseutuvisio-kyselyllä halusimme jatkaa keskustelua illan aiheista, kyseessä ei siis ollut virallinen kyselytutkimus. Kysymyksiä oli myös niukalti, jotta mahdollisimman moni jaksaisi vastata kyselyyn. Pyrimme kyselyssä myös panostamaan sellaisiin vaihtoehtoihin, jotka eivät ole itsestäänselvyyksiä kuten väestön ikääntyminen, palveluiden niukkuus, työpaikkojen vähyys tai huonot liikenneyhteydet. Ne ovat ongelmia, jotka me kaikki jo tunnistamme.
Osa vastaajista koki, että kysymykset olivat osuvia, osa koki niiden olevan johdattelevia ja osalle mieleisiä vastauksia ei ollut tarjolla. Kyselymme tavoitti yhteensä 364 vastaajaa ja avoimeen kenttään jätettiin kaiken kaikkiaan 87 avointa vastausta, joissa oli mukana varsinaisia helmiä. Kokoamme saamistamme avoimista vastauksista erillisen blogin, sillä mukana oli loistavia avauksia, joista olemme osan lainanneet tähän blogiin sellaisenaan.
Miten voimme parhaiten tukea maaseudun elinvoimaisuutta?
- Rikkomalla byrokratiaa, joka estää nopeita ratkaisuja 155 vastausta, 42,8%
- Varmistamalla, että paikallisten äänet kuuluvat päätöksenteossa 246 vastausta, 68,0%
- Edistämällä innovatiivisia yhteisrahoitusmalleja, jotka ohittavat perinteiset rahoittajat 134 vastausta, 37,0%
- Kannustamalla kokeiluja, jotka luovat uusia toimintatapoja 220 vastausta 60,8%
Pitää nähdä ihmisten moninaiset syyt muuttaa maaseudulle tai jatkaa asumista siellä, ja syystä riippumatta arvostaa sitä potentiaalia, jonka jokainen ihminen tuo, olipa sitten yrittäjä, lapsi, eläkeläinen, omaishoitaja, osa-aikakuntalainen tai kuka vain. Jokainen heistä vaikuttaa alueeseen palvelujen käyttäjänä, kulttuurin luojana ym. Etenkin osa-aikakuntalaisuuden ja muun osa-aikaisen olemisen rooli pitäisi nähdä ja sitä tukea eri tavoin.
Miten maaseudun nuoret voidaan sitouttaa osaksi arjen uudistamista?
- Mahdollistamalla ammattiin kouluttautumista myös käytännön osaamisen kautta 265 vastausta, 73,8%
- Antamalla nuorille suora rooli alueellisessa päätöksenteossa 116 vastausta, 32,3%
- Luopumalla nuoriin kohdistuvista ennakkoluuloista 127 vastausta, 35,4%
- Tukemalla rohkeasti nuorten yrittäjä- ja yhteisöhankkeita 262 vastausta, 73,0%
Nuorten osallistuminen pitää olla päätöksenteon rakenteissa, ettei käy niin, että vain niiden nuorten osallistumista tuetaan, joiden mielipiteet sopivat aikuisille.
Mikä on mielestäsi tärkein syy maaseudun väestökadon taustalla?
- Väärin kohdennetut julkiset investoinnit ja päätökset 235 vastausta, 64,9%
- Pienten paikkakuntien keskinäinen kilpailu yhteistyön sijaan 103 vastausta, 28,5%
- Kaupunkien ylivoimainen vetovoima 181 vastausta, 50,0%
- Maaseutuvision puuttuminen (”Kyllä maalla on mukavaa” -slogan ei enää riitä) 194 vastausta, 53,6%
Yhteistyö eri tahojen välillä on voimaa. Siihen tarvitaan kaikenikäisiä ihmisiä. Jumittuminen vanhoihin käsityksiin ja klikkeihin on huono asia, joka estää kehitystä. Mokat voi hyväksyä, kun uskaltaa puhua niistä, vain synergialla saadaan jotain aikaiseksi. Ei yksityisen hyödyn etsimisellä. Kun jakaa ideoita toisten kanssa, saa myös tukea itselle. On pidettävä huolta siitä, että kaikki pääsevät mukaan!
Miten parhaiten reagoimme tulevaan maaseudun kehityksessä?
- Luopumalla byrokratiasta ja antamalla paikallisille enemmän valtaa 149 vastausta, 41,2%
- Tunnustamalla virheelliset päätökset ja suunnanmuutoksen tarve 192 vastausta, 53,0%
- Laittamalla resurssit todellisten ongelmien ratkaisuun, ei symbolisiin hankkeisiin 277 vastausta, 76,5%
- Houkuttelemalla keskusteluun ne, jotka kokevat jääneensä yhteisön ulkopuolelle 126 vastausta, 34,8%
Kaipaisin maaseutukeskusteluun railakasta tuuletusta ja uutta ajattelua. Huomisen maaseutu on erilainen kuin menneiden ja nykyisten sukupolvien tuntema, mutta se voi silti olla vahva ja elinvoimainen. Näen itse ympärilläni, kuinka maaseutu on hiipunut viimeisten vuosien aikana kovaa vauhtia. Yhtenä ilmiönä taustalla lienee maatalouden kehitystrendit, joissa on siirrytty kansainvälisten elintarvikemarkkinoiden ohjaukseen ja siihen liittyvien halpuutuksen ilmiöihin. Tämän myötä maatalouden tulovirtojen mahdollisuus luoda ympärilleen elinvoimaisuutta ja yrittäjyyttä on heikentynyt. Kaipaisin nyt tutkimushanketta, joka selvittäisi, miten maataloustulon virrat on kokonaisuutena kehittyneet, ja miltä osin ne käyvät vain kääntymässä tilalla, palatakseen ulkomaisten koneiden ja resurssien ostoon. Samalla voitaisiin käydä keskustelua, kuinka tervettä kansainvälisten markkinoiden ohjaama elintarviketalous viimekädessä on, ja tuottaako se halpuuden ohella niitä arvoja, joita kuluttaja/kansalainen haluaa ruoantuotannolta. Tähän liittyy myös yhteiskunnassa jatkuvasti kasvaneet jännitteet luontotoimijoiden ja tuottajien välillä. Miten on päädytty näin jännitteiseen ja jopa ””myrkylliseen”” keskusteluun?
Mitkä seuraavista asioista lisäisivät alueen vetovoimaa?
- Paikallisten organisaatioiden yhteistyökykyisyys 240 vastausta, 67,6%
- Lasten ja nuorten ottaminen mukaan päätöksentekoon täysivaltaisina jäseninä 97 vastausta, 27,3%
- Rohkaisemalla kuntalaisia ottamaan omistajuutta paikallisista hankkeista 186 vastausta, 52,4%
- Positiivisten asioiden esiintuominen sosiaalisen median kanavilla 203 vastausta, 57,2%
Maaseutu = siellä asuvat ihmiset
Maaseudun tulevaisuus = siellä asuvien ihmisten toimijuus ja sitoutuminen alueensa ja oman elämänsä kehittämiseen
Mikä on suurin este maaseudun yrittäjyyden kasvulle?
- Pienyrittäjien suuret sivukulut ja verot 252 vastausta, 70,2%
- Valtava byrokratia, joka tukahduttaa innovaatiot 222 vastausta, 61,8%
- Yhteiskunta, joka ei perinteisesti tue riskinottoa 124 vastausta, 34,5%
- Puutteelliset verkostot ja yhteistyömahdollisuudet 159 vastausta, 44,3%
Yhteiskunnan tulisi luopua kaupungistumisen jahtaamisesta. Meillä on paljon kannattavaa liiketoimintaa maaseuduilla ja sitä tulisi vahvistaa. Vastakkainasettelu ei vie eteenpäin vaan hyväksykäämme, että kummallekin vaihtoehdolle on kannattajia. Maaseudun elinvoimaisuus ylläpitää huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
Miten yrittäjyyttä voitaisiin parhaiten tukea maaseudulla?
- Keventämällä yrittäjien sivukuluja ja byrokratiaa 256 vastausta, 71,5%
- Tarjoamalla riskipääomaa ja rahoitusta uusille ja innovatiivisille hankkeille 177 vastausta, 49,4%
- Parantamalla paikallisten ja valtakunnallisten verkostojen yhteistyötä 186 vastausta, 52,0%
- Muuttamalla yrittäjyyskoulutusta vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita 120 vastausta, 33,5%
Nykyiset pankit ovat laittaneet yritykset ahtaalle, sillä ihan tavallistakaan lainaa ihan tavallisen yrityksen on välillä mahdoton saada maaseudulla, kun pankit eivät sitä anna. Esimerkkinä maaseutuyrittäjä, jolta lähti toimitila alta ja tarvitsi 15 000 e lainaa uuden toimitilan ostamiseen. Ei saanut, vaikka ei ollut mitään maksuongelmia ollut koskaan. Pankkien ylivaltaa pitäisi pystyä jotenkin murentamaan ja saamaan ne taas mukaan mahdollistamaan yrittäjyyttä maaseudulla eikä torppaamaan sitä. Tai sitten tarvitsemme uuden ’maalaisten pankin’, joka tuo pankki- ja lainapalvelut taas maaseudulla asuvien ulottuville, kun nykyiset ovat ne sieltä tehokkaasti pois vetäneet.”
Millaista toimintakulttuuria maaseudulla tulisi rakentaa?
- Kulttuuria, joka uskaltaa haastaa perinteisiä ajattelutapoja 181 vastausta, 50,4%
- Yhteisöllistä kulttuuria, jossa kaikkien ääni kuuluu ja otetaan vakavasti 197 vastausta, 54,9%
- Kulttuuria, joka korostaa paikallisia juuria, mutta on avoin globaalille yhteistyölle 203 vastausta, 56,5%
- Toimintakulttuuria, jossa kokeilut ja epäonnistumiset nähdään kehityksen välineinä 167 vastausta, 46,5%
Pienillä paikkakunnilla on monesti yhteisöllisyyttä ihan eri tavalla kuin isommissa kaupungeissa. Tätä yhteisöllisyyttä täytyisi jotenkin saada markkinoitua myös sillä tavalla, että mahdolliset ulkopaikkakuntalaiset, jotka maalle muuttavat, tuntisivat itsensä tervetulleiksi maalle, sillä monesti kyläyhteisöt ovat hyvin sisäänpäin lämpeneviä ja ulkopuolisen on vaikea sinne soluttautua.