Tulevaisuudesta puhuminen ei ole koskaan helppoa, mutta juuri nyt se on välttämätöntä. Elämme aikaa, jossa epävarmuudet kasaantuvat: väestön väheneminen, ilmastonmuutos, talouden heilahtelut ja teknologian murros koskettavat myös pieniä paikkakuntia. Jos keskustelua käydään vain talouslukujen ja tilastojen tasolla, vaarana on, että tulevaisuus näyttäytyy väistämättömänä ja värittömänä, ikään kuin siihen ei voisi enää vaikuttaa.
Diakonissalaitos on tehnyt jo pitkään työtä sen eteen, että tulevaisuudesta keskusteltaisiin laajempien ihmisryhmien kanssa. Heidän kehittämänsä työpajamenetelmät tarjoavat välineitä siihen, että tulevaisuudesta voidaan keskustella avoimesti ja kaikkien ääntä kuunnellen. Saarijärvellä Tulevaisuuden iltapäivä -työpajaa vetivät Diakonissalaitoksen Maiju Lehto ja Saara Simonen, jotka ovat myös kouluttaneet paikallisia ohjaajia jatkamaan keskusteluja omissa yhteisöissään.
Tulevaisuus ei synny tyhjiössä
Tulevaisuus ei synny tyhjiössä, vaan se muodostuu tämän päivän teoista, asenteista ja valinnoista. Kun ihmiset kokevat, että heidän ajatuksillaan ja arvoillaan on merkitystä, syntyy myös tunne siitä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Se tunne on itsessään jo voimavara.
Parempaa tulevaisuutta ei kuitenkaan voida rakentaa uskottavasti, ellemme tunnista hyvän tulevaisuuden esteitä ja etsi aktiivisesti niihin ratkaisuja. Saarijärven Tulevaisuuden iltapäivässä nousi esiin useita huolia, jotka varjostavat hyvän tulevaisuuden edellytyksiä.
Tulevaisuuden hidasteet
- Taloudellinen epävarmuus ja työllisyys: työpaikkojen vähyys, poismuutto ja palveluiden karsiminen muodostavat kehän, joka heikentää elinvoimaa.
- Hyvinvointi ja terveys: huoli ennaltaehkäisevän työn riittävyydestä ja mielenterveyden kuormittumisesta on suuri.
- Yhteisöllisyys ja luottamus: juurettomuus ja eriytyminen heikentävät yhteenkuuluvuuden kokemusta.
- Väestön väheneminen ja jaksaminen: kasvava byrokratia, ajan puute ja jatkuva kilpailu kuntalaisten huomiosta kuormittavat.
- Turvallisuuden tunne: epävarmuus ilmapiirissä sekä globaalien kriisien heijastuminen arkeen horjuttavat luottamusta.
- Globaali ja teknologinen epävarmuus: ilmastonmuutos, talouden epävakaus ja tekoälyn murros herättävät kysymyksiä tulevasta.
Näiden kysymysten äärellä Tulevaisuuden iltapäivässä ei kuitenkaan jääty murehtimaan, vaan käännettiin katse kohti vuotta 2035.
Saarijärvi 2035 – yhteinen näkemys
Työpajassa syntyi kokonaisvaltainen kuva tulevaisuuden Saarijärvestä – Meidän Saarijärvi. Se on paikka, jossa turvallisuus, viihtyisyys ja osallisuus ovat arjen peruspilareita. Ihmiset kokevat olevansa arvostettuja ja tarpeellisia, ja kaupungin ja kylien vahvuutena on luonnonläheisyys, yhteisöllisyys ja avoin päätöksenteko.
Asukkaiden hyvinvointi rakentuu tasa-arvosta, sivistyksestä ja luotettavasta tiedosta. Luonto ja ympäristö ovat voimavaroja, jotka tukevat niin henkistä kuin fyysistä jaksamista. Saarijärvellä yhdistyvät maaseudun rauha ja luonto riittäviin palveluihin ja toimiviin liikenneyhteyksiin.
Yhteisesti nostetut teemat
- Kuulumisen tunne ja kohtaamispaikat, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä.
- Monimuotoisuus ja ihmisoikeudet, joiden pohjalle rakennetaan oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta.
- Kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa mielenterveys ja fyysinen terveys kulkevat käsi kädessä.
- Sivistys ja luotettava tieto, jotka tukevat demokratiaa ja kestävää kehitystä.
- Luonto ja energia, joiden kestävällä hyödyntämisellä luodaan vastuullista elinvoimaa.
- Esteettömyys ja liikenneyhteydet, jotka avaavat mahdollisuudet kaikille.
Prosessi teki näkyväksi toiveet ja ratkaisut
Tämä työskentely ei olisi onnistunut ilman Tulevaisuuskortteja ja tuettua dialogia. Korttien avulla osallistujat saivat sanoittaa toiveitaan ja pelkojaan, ja keskustelu eteni luontevasti jokaisen äänen tullessa kuulluksi. Yksittäiset näkökulmat muotoutuivat vähitellen yhteiseksi ymmärrykseksi siitä, millainen Saarijärvi voi olla vuonna 2035.
Erityisen tärkeää tulevaisuuden kannalta on se, että Saarijärvellä on nyt paikallisia ohjaajia, jotka osaavat johtaa ryhmäkeskusteluja tulevaisuuskorttien avulla.
Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuusdialogi ei jää yksittäisen hankkeen varaan, vaan keskustelu tulevaisuudesta voi jatkua kylissä, yhteisöissä ja järjestöissä.
Tulevaisuuden iltapäivä TUOMASSA TOIVOA
Tulevaisuuden iltapäivä ei antanut valmiita vastauksia, eikä osoittanut yhtä oikeaa polkua. Ehkä tärkein oivallus tapahtumassa oli se, että tulevaisuudesta voi ja pitääkin keskustella. Parempi huominen ei kietoudu yksin talouden ja väestökehityksen ympärille, vaan se liittyy myös tahtotilaan, luottamukseen ja arvoihin, joita on vaikeampi mitata.
Ehkä juuri näiden pehmeämpien asioiden äärellä piilee syvempi alueellinen pitovoima, jota voitaisiin yhteisönä vahvistaa?
Tulevaisuuden iltapäivä toteutettiin osana Näköalattomuudesta tulevaisuusvaltaan -hanketta, jota hallinnoi Landen Kaiku ry. Hankkeen päärahoitus tulee Leader Viisarilta ja Euroopan maaseuturahastosta, osarahoittajana toimii Keskitien säätiö.
Tutustu laajemmin tulevaisuus
ajatteluun!
Tutustu myös Diakonissalaitoksen Tulevaisuusvalta-työkaluhin ja SITRAN-materiaaleihin
Pikku Pentinniemi, Saarijärvi – kuvaaja Nina Pirttiniemi
ryhmien tulevaisuus seinät
Onnellisuus
Saarijärven tulevaisuuden menestys perustuu demokratian toteutumiseen, turvallisuuden tunteen vahvistamiseen, asukkaiden onnellisuuden mahdollistamiseen ja viihtyisän ympäristön rakentamiseen. Näiden teemojen kautta syntyy toimiva ja elinvoimainen yhteisö, jossa asukkaat ovat aktiivisia toimijoita omassa ympäristössään.
Yhteisö
Tulevaisuuden Saarijärvi rakentuu ihmisoikeuksien ja monimuotoisuuden pohjalle, jolloin kaikki voivat kokea tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta. Kohtaamispaikat ja mahdollisuus löytää oma merkityksellinen tehtävä vahvistavat yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja arjen hyvinvointia. Sivistys puolestaan luo perustan kriittiselle ajattelulle, luottamukselle ja vastuulliselle yhteisön kehittämiselle.
Merkitys
Saarijärven tulevaisuus rakentuu hyvien käytöstapojen, ihmisoikeuksien toteutumisen, terveyden ylläpitämisen ja merkityksellisen tehtävän löytämisen varaan. Kun ihmiset kohtelevat toisiaan kunnioittavasti ja elävät yhdenvertaisina, syntyy turvallinen ja toimiva yhteisö, jolla on vetovoimaa. Terveys ja merkityksellisyyden kokemus vahvistavat sekä yksilöiden että koko yhteisön hyvinvointia ja elinvoimaa.
Maaseutu
Saarijärven vahvuutena nähtiin maaseutuidentiteetti ja luonnonläheisyys, joita voitaisiin hyödyntää rohkeammin myös brändinä. Keskusteluissa korostui uusiutuvien energiaratkaisujen etsiminen kestävällä tavalla, huomioiden myös kulutuksen vähentämisen. Liikkumisen osalta esimerkiksi henkilöjunaliikenne nähtiin yhtenä keinona vahvistaa alueen elinvoimaa ja saavutettavuutta.
