Maaseutupoliittinen selonteko on lausuntokierroksella 15.8.2025 saakka. Vaikka asiakirja on 65-sivuinen, se kannattaa lukea.
Miksi kommentoida selontekoa? Koska siinä määritellään, millä tavalla maaseutua kehitetään tulevaisuudessa. Teksti on sujuvaa ja selkeää, eikä se sisällä turhaa kapulakieltä.
Entä miten maaseutu liittyy sinuun? 95% Suomen pinta-alasta on maaseutua ja asuitpa itse maaseudulla tai et, tämän valtavan alueen hyvinvoinnilla ja elinvoimalla on suora vaikutus meihin kaikkiin.
Valtakunnallinen maaseutupoliittinen selonteko on osa hallitusohjelman toimeenpanoa ja sen tarkoitus on antaa suunta sille, miten suomalaisen maaseudun elinvoimaa, asuttavuutta, palveluita, yrittäjyyttä ja turvallisuutta vahvistetaan tulevina vuosina. Asiakirja kytkeytyy niin kansallisiin strategioihin kuin EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisioon ja sisältää erittäin kiinnostavaa, tutkittuun tietoon pohjautuvaa kuvausta siitä, missä tilanteessa Suomen maaseutu on, ja miten sitä voitaisiin kehittää monipuolisesti ja oikeudenmukaisesti
Mitä selonteko ja lausunto tarkoittavat?
Selonteossa kerrotaan, mitä valtio aikoo tehdä maaseudun kehittämiseksi tulevina vuosina. Selonteossa kuvataan esimerkiksi, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia maaseudulla on, ja mitä tavoitteita ja toimia tarvitaan, jotta maaseutu pysyy elävänä ja toimivana.
Kun sanotaan, että selonteko on lausuttavana, se tarkoittaa, että asiakirja on luettavissa, ja siitä voi antaa palautetta. Lausunto tarkoittaa mielipidettä tai kommenttia, jonka kuka tahansa voi antaa – yksityinen ihminen, yhdistys, kunta tai yritys. Lausuntoja kerätään, jotta ihmiset voivat kommentoida suunnitelmia. Lausuntakierroksen jälkeen selontekoa voidaan vielä muokata ennen kuin se annetaan eduskunnalle.
miten kommentoit?
1. Sinun tulee ensin rekisteröityä lausuntopalvelun käyttäjäksi vahvan tunnistautumisen kautta.
2. Lue tästä valtion maaseutupoliittinen selonteko.
3. Siirry antamaan lausunto lausuntapalvelussa.
Nostoja selonteon luonnoksesta
Vaikka 95 % Suomen pinta-alasta on tilastollisesti maaseutua, olemme kaupungistuva maa. Kaupunkien ja maaseudun väliset elonteossa tehdään näkyväksi julkisten investointien epäsuhta: esimerkiksi alle 5 % Suomen TKI-panostuksista on kohdistunut maaseudun kuntiin. Tämän lisäksi 97% valtion julkisista hankinnoista tehdään kaupunkialueilta.
Selonteko avaa myös palveluverkkojen heikentymisen kerrannaisvaikutuksia ei vain palvelujen saatavuuteen, vaan myös alueen houkuttelevuuteen ja työllisyyslukuihin. Mielenkiintoista oli myös nosto yhteisötaloudesta ja sen potentiaalisesta tarpeesta maaseutualuilla tulevaisuudessa. Yhteisötaloudella tarkoitetaan talouden aluetta, joka sijoittuu yksityisen ja julkisen sektorin väliin. Siihen kuuluu esimerkiksi osuuskuntia, yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka tekevät liiketoimintaa yhteisöllisistä tai yhteiskunnallisista lähtökohdista. Osa näistä toimijoista on sosiaalisia yrityksiä, joiden tavoitteena on esimerkiksi työllistää vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia tai tuottaa palveluja yhteiseksi hyväksi.
Tutustu taustoihin ja anna omat kommenttisi lausuntoon. Lausuntosi ei tarvitse olla täydellinen, mutta se voi olla merkityksellinen!
Oma lausunto tulevaisuusvallan välineenä
antamalla lausuntosi osallistut!
Tulevaisuusvallalla tarkoitetaan valtaa vaikuttaa silhen, millaisia tulevaisuuksia pidetään mahdollisina tai toivottavina. Lausunnon jättäminen on konkreettinen tapa käyttää tätä valtaa. Kun jaat omat ajatuksesi maaseudun kehittämisestä, autat suuntaamaan päätöksiä toivottuun suuntaan. Jokainen kommentti tekee tulevaisuudesta yhteisemmän ja enemmän meidän näköisemme.
Luonnoksessa nostettuja kehitysideoita
- Digitaalisen kuilun kaventaminen
- Yleishyödyllinen kyläverkkorakentaminen
- Kestävä liikkuminen ja liikenne
- Yksityisteiden kunto
- Saaristoliikenne
- Maaseutuvaikutukset, asuminen ja talouden rakenteet
- Koordinaatio EU-rahastojen välillä
- Maaseudun kehittäminen CAP post 2027
- YPK-toimintamallin laajempi hyödyntäminen
- Kestävän elinvoimaisuuden indikaattoritarkastelu
- TKI-rahoitus, innovaatiojärjestelmä ja pienet toimijat, nuoret ja naiset
- Osaaminen ja työvoima
- Yhteisötalous
- Monipaikkaisuuden seuranta
- Asuttavuuden varmistaminen
- Luonnonvarat, maankäyttö ja oikeudenmukaisuus
- Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan edellytykset
- Osallistaminen, vuorovaikutus ja yhteistyö
- Välttämättömyyspalveluiden tarkistaminen ja varmistaminen
- Väestönmuutos ja elintärkeät toiminnot
- Maaseutututkimus ja maaseututieto
- Maaseutualueiden seurantakeskus
- MANE, dialogisuus, osallistaminen ja viestintä
- MANE ja maaseutuvaikutusten arviointi
