95% SUOMESTA ON MAASEUTUA
Usein maaseutukeskustelu keskittyy kapeaan maaseutukuvaan ja unohdamme, että 95% Suomen pinta-alasta on maaseutua. Maaseutu on monimuotoinen ja kerroksellinen alue, joka tarjoaa jokaiselle jotakin – pikkukaupunkien elinvoimaa, kyläkeskusten yhteisöllisyyttä, kaupungin läheisyydestä hyötyviä asuinpaikkoja, ydinmaaseudun vilkasta toimintaa ja harvaan asuttujen alueiden rauhaa. Mutta mitkä alueet kiinnostavat maallemuuttajia?
Maallemuutto-kyselyssä halusimme tarkentaa, mitä potentiaaliset maallemuuttajat tosiasiassa arvostavat ja toivovat maaseutuelämältä. Onko se luonnonläheisyys, yhteisöllisyys vai mahdollisuus aloittaa jotain uutta? Onko maallemuutto vain kaunis unelma vai aidosti realistinen vaihtoehto yhä useammalle suomalaiselle?
Tuore kysely paljastaa, kuinka moni haaveilee elämästä kaupungin ulkopuolella ja mitkä tekijät estävät haaveiden toteutumista. Maallemuutto-kyselyyn vastasi yhteensä 978 henkeä ja suurin osa vastauksista (38,4%) tuli pääkaupunkiseudulta. Tampereen alueelta vastauksia tuli 13,3% ja Turun rannikkoalueelta 11%, muutoin vastauksia tuli tasaisesti ympäri Suomea. Suurin osa vastaajista oli 30-49-vuotiaita (52%) ja suurin osa (43%) asui kahden henkilön talouksissa.
Vastauksia tavoiteltiin sellaisilta ihmisiltä, joilla oli jo valmista kiinnostusta maaseutua ja maalla asumista kohtaan. Kyselyä jaettiin yhdistyksen omien verkostojen kautta esimerkiksi @citymaalaiset -ryhmän kautta, sekä kaupunkikeskuksiin keskittyneellä somemainonnalla, joka saavutti 70 764 näyttökertaa.
Huomioithan, että joihinkin kyselyn vastauksiin pystyi valitsemaan useita vaihtoehtoja, joten jokaisen vastauksen saama prosenttiluku on suhteutettu vastaajien määrään, ei valittujen vastausten määrään. Valittujen vastausten määrä näkyy tilastokuvissa.
Maallemuutto kiinnostaa lähes puolta vastanneista
Kyselyn mukaan lähes puolet vastaajista (47,1%) suunnittelee maallemuuttoa vakavasti. Lisäksi 17,2% haaveilee monipaikkaisesta asumisesta, joka yhdistää kaupunki- ja maaseutuelämän parhaat puolet. Silti noin kolmannes kokee, ettei maallemuutto ole heidän elämäntilanteessaan realistinen vaihtoehto. Kaupunkiin tiukasti juurtuneita on vain häviävän pieni osuus (1,1%).
Tulos kertoo siitä, että maaseutu houkuttelee myös pysyvänä asuinpaikkana. Moni näkee maaseudun ympäristönä, jossa kiire ja stressi vaihtuvat vapauteen ja luonnonläheisyyteen.
Kaupungin läheinen maaseutu on suosituin alue
Vaikka maaseutu viehättää, vastaajien valinnoissa korostuu käytännöllisyys. Suurin osa (47,7%) haluaisi muuttaa kaupungin läheiselle maaseudulle. Tämä alue yhdistää maaseudun rauhan ja kaupunkipalvelujen saavutettavuuden.
Ydinmaaseutu ja maaseudun paikalliskeskukset houkuttelevat kuitenkin yhteensä neljännestä vastaajista (25,7%), kun taas harvaan asuttu maaseutu kiinnosti 22,9% vastaajista. Yksi vastaajista etsii yhä omaa idyllistä kuntaa maaseudulta ja kommentoi:
Neuvosto-aikaiset betonipuljut ovat pilanneet melkein kaikki pitäjät Suomessa.
Avoimissa kysymyksissä nousi huoli rahoituksesta
Mutta mikä pysäyttää maallemuuton? Kysely tuo esiin selkeitä haasteita. Työpaikkojen sijainti kaupungeissa (22,2%) ja sopivien työpaikkojen puute (16,6%) ovat merkittäviä esteitä. Taloudelliset vaikeudet nousevat kuitenkin esiin läpileikkaavana teemana avoimissa vastauksissa. Moni mainitsee rahanpuutteen, vaikeudet saada lainaa maaseudulle tai oman nykyisen asunnon myynnin esteet. Esimerkiksi eräs vastaaja purki turhautumistaan:
Minulla on vakituinen työ, jota voin tehdä missä tahansa, mutta pankit eivät myönnä lainaa pikku-paikkakunnille. On yritetty 15 kuukautta, mutta mikään ei etene.
Avoimen kentän vastauksissa ilmaistiin myös pelkoa maaseudun arjen toimimattomuudesta tai huolta siitä, kuinka stadilaiset otettaisiin maaseudulla vastaan. Osaa vastaajista harmitti myös se, kuinka vaikeaa vapaa-ajan asuntoa on muuttaa pysyväksi asuinpaikaksi.
Läheisyys luontoon on tärkein arvo
Läheisyys luontoon nousi merkittäväksi arvostuksen kohteeksi, sillä sen mainitsi 63% vastaajista. Myös rauhallisempi elämänrytmi ja mahdollisuus elää vapaammin koettiin tärkeiksi, ja molemmat keräsivät 38% vastaajien äänistä. Myös lemmikkien ja kotieläinten pitäminen oli yli neljännekselle (28,3%) vastaajista tärkeää. Turvallisuuden oli maininnut arvostuksen kohteena vain 3% vastaajista.
Vastanneista yli puolet (51,3%) piti tärkeänä terveyspalveluiden sijaitsemista alle 20 km päässä, 15,6% vastaajista koki, että tällä ei ollut merkitystä ja 20,3% koki ettei pitkä välimatka haittaa.
Vastaajista yli puolet (57,1%) eivät kokeneet koulun läheisyyttä merkitykselliseksi, mikä selittyy kaiketi kysymykseen vastanneiden yksiasujien ja kahden hengen perheissä asuvien määrällä. Kahden hengen taloudet voivat olla yhden lapsen yksinhuoltajaperheitä, tai muodostua kahdesta parisuhteessa olevasta aikuisesta. Kuitenkin 17% vastaajista toivoi koulun olevan enintään 5 km päässä ja 14,5% vastaajista toivoi koulun olevaan alle 20 km päässä, mikä on verrannollinen vastaajien määrään, jotka asuvat yli kolmen hengen perheissä.
Maaseudulle muuttaessa tärkeimmäksi palveluiksi koettiin nopea verkkoyhteys (48%) ja toiseksi tuli toimiva julkinen liikenne (43%). Kolmannelle sijalle tuli jakelu- ja kuljetuspalvelut (40%), myös kulttuuri, harrastukset, turvallisuus ja lähiruokapalvelut koettiin tärkeiksi. Vapaan kentän vastauksissa moni oli toivonut luontopolkuja ja useampi vastaaja piti lähellä sijaitsevaa ruokakauppaa tärkeänä.
Tieyhteydet ja omakotitaloasuminen kiinnostaa
Vastaajista 83% piti hyviä tieyhteyksiä tärkeänä kulkuyhteyden muotona, kun taas julkinen liikenne oli tärkeää yli puolelle vastaajista (53%) myös pyöräteitä ja kevyen liikenteen väyliä pidettiin tärkeinä (47%).
Asumismuodoista omakotitaloasuminen kiinnosti suurinta osaa vastaajista (92,4%), lähes neljännes (24,7%) oli kiinnostunut minitaloasumisesta ja viidennes rivitaloasumisesta (19,4%), myös mökit, hirsitalot ja pitkäaikainen camping asuminen mainittiin vapaiden vastausten kentissä.
Omistusasuminen kiinnosti 68,5% vastaajista, kun taas vuokraamista pohti 12,7% vastaajista ja asumalla taloon mallista oli kiinnostunut 9% vastaajista.
Maaseutu kiinnostaa myös nuoria
Perhekoon pieneneminen ja yksinasumisen lisääntyminen näkyi myös kyselyn vastauksissa. Maallemuutosta kiinnostuneita alle 30-vuotiaita oli vastanneista 18%. Suurimmaksi maallemuuttoa suunnittelevaksi ikäryhmäksi muodostui kuitenkin 30-49-vuotiaat, joita vastanneista oli 52%. 50-64-vuotiaita maallemuutosta kiinnostuneita vastaajia oli 28,2% ja yli 65-vuotiaita 1,8%.
Yhden hengen talouksissa asui 30,8% vastaajista, kun taas kahden hengen talouksissa asui 42,6%. Suuremmissa 3-4 hengen taloudessa asui 23% vastaajista ja 3,6% vastaajista asui yli viisihenkisessä perheessä.
Maallemuuttajien tarpeiden selvittämistä kannattaa selkeästi jatkaa, sillä samaan aikaan kun osa vastauksista oli ennakoitavia, osa vastauksista oli täysin yllättäviä. Positiivista kehitystä voidaan varmasti edesauttaa lisäämällä positiivista maaseutuviestintää ja rakentamalla uusia rahoitusmalleja, mikäli pankit eivät halua rahoittaa maaseudun asuntokauppoja. Ehkä jotain olisi tehtävissä myös kaavoituksen suhteen ja vapaa-ajan asuntojen muuttamiseksi pysyviksi asunnoiksi?
Landen kaiku ry:n maallemuutto-kysely on Keskitien säätiön, Leader Viisarin ja EU:n osarahoittama.
hei
Kiitos tästä. En ehtinyt kommentoida ennen kuin kysely lähti liikkeelle niin teen sen ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan” -tyyliin:
Muistaakseni kyselyssä ei voinut edetä, jos valitsi vaihtoehdon en suunnittele maallemuuttoa – jäi paljon mielipiteitä huomiotta.
Kysymyksissä ei ollut (muistaakseni) ei kosketa minua -vaihtoehtoa, esim. tuo kyläkoulu kysymys (nro 6) hämmästyttää, etteikö sijainnilla olisi väliä, kun kaikki kommentit ja kokemukset osoittavat muuta. Voiko olla niin, että sillä ei ole väliä, koska ei ole kouluikäisiä lapsia (vielä tai enää)?
Kiitos hyvistä kommenteista! Tämä kysely oli kohdennettu maallemuuttoa harkitseville ihmisille, joita tavoitettiin ystävyysverkostojen ja kaupunkeihin kohdennetun sosiaalisen median mainonnan avulla. Kyselyä ei oltu rajattu teknisesti minkään vastauksen osalta, mutta ainoastaan 1,1% vastaajista oli valinnut en halua muuttaa kaupungista. ”Ei kosketa minua” oli kyselyyn kirjattu ”Tällä ei ole minulle merkitystä”. Kyselyyn vastaajista 30,8% asui yksin ja kahden hengen talouksissa asui 42,6%, eli yhteensä 73,4%. Koska koulua ei oltu koettu tärkeäksi, on oletettavaa että suurin osa kahden hengen talouksista asuu toisen aikuisen kanssa. Vastaajista ainoastaan 23% asui 3-4 hengen talouksissa ja 3,6% asui yli viiden hengen taloudessa, mikä on verrannollista 32%:iin vastaajista jotka halusivat, että koulu olisi enintään 5km päässä tai alle 20km päässä. Lapsiperheet ovat useimmiten kuntastrategioiden keskiössä, mutta koko Suomessa keskimääräinen perheen koko on 2,7 henkeä. Ehkä maallemuuton houkuttelua kannattaa suunnata myös uusille yleisöille?
Hieno kysely, kiitos!
Itse muutimme pääkaupunkiseudulta 2001 Ikaalisiin, Pirkanmaan Provencen luonnonkauniiseen pikkukaupunkiin, muuttoon vaikuttivat seudun luonnonkauneus, rauha ja Ikaalisissa jo ennestään sijaitseva järvenrantamökki ja se, että lapsi pääsi pieneen päiväkotiin ja sen jälkeen inhimillisen kokoiseen kouluun. Töitäkin löytyi lähipitäjästä ja pääkaupunkiseudun cityasunnon myynnistä saimme hyvät ’pesämunat’ maallemuuttoon.
Välillä tulee toki kaupunkia ikävä, mutta miniloma Tampereella onnistuu 45 minuutissa ja Helsinkiinkin pääsee n 3 tunnissa ja mikä tärkeintä, mökille rentoutumaan ja saunaa lämmittämään 15 minuutissa!
Ikaalisissa on virkeä kulttuurielämä, jota olen päässyt mukaan kehittämään ja mm. perustamaan ystävien kanssa yhteisöllisen Rahkolan Kesän tapahtumineen ja näyttelyineen. Ikaalisissa on jopa oma Kylpylä, Luomutomaatti – yritys elokuvateatteri ja maankuulu kansallispuisto Seitseminen ja upeamaisemainen luonto- ja virkistyskohde Vatulanharju, sekä laaja, kaunismaisemainen Kyrösjärvi.
Ikaalinen on myös arvostettu koulutuskaupunki:
Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Ikata on valtakunnallinen kulttuurialan oppilaitos. Ikata tarjoaa koulutusta usealla sellaisella alalla, jota ei Suomessa missään muualla kouluteta.
Kiitos Jaana,
Ihanaa kun olet löytänyt uuden kotisi Ikaalisista. Kuten kyselystäkin kävi ilmi, maaseudun vetovoimaa lisäävät hyvät harrastamismahdollisuudet ja kulttuuri. Jos lähtee aktiivisesti mukaan kehittämään voi olla monessa mukana tai luoda jotain uutta kuten olet itse kokenut Rahkolan Kesän järjestämisen myötä. Nämä aspektit jäävät usein huomioimatta asioina, joita kannattaisi nostaa kuntien markkinoinnissa ja viestinnässä.
Kysyttiinkö ihmisiltä, että haluavatko he tuulivoimaloita maaseudulle?
Kiitos kommentista Jani!
Jätämme keskustelun energiasta ihmisten käsiin, joilla on siihen tarvittava osaaminen. Kyselyssä oli kuitenkin mahdollisuus jättää kommentteja vapaisiin kenttiin. Kohdassa 3. Mikä on suurin este maallemuuton toteuttamiselle? saimme kaksi tuulivoimaa koskevaa kommenttia.
”Tuulivoimarakentaminen tai sen uhka. Luonnonmaisemat ja hiljaisuus katoavat ja juuri niitä etsisin. Häiriöttömät ja nopeat nettiyhteydet ovat tälle ehdoton edellytys, jonka tuulivoimarakentaminen vaarantaa. Ihanteena olisi olla lomalla heti työajan päätyttyä.”
”Tuulivoimaturbiinit”
Me keskitymme työssämme yhdistyksen sääntöjen mukaiseen toimintaan, jotka on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä:
Yhdistyksen tarkoituksena on on rakentaa yhteyttä maaseudun ja kaupunkien yhteisöjen
välille, sekä vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja edistää maallemuuttoa. Toiminta painottuu
hyvinvointiin, kestävään kehitykseen, kulttuuriin, digitaalisiin ratkaisuihin ja
yhteistyöverkostoihin, sekä positiiviseen viestintään. Samalla pyrkimyksenä on haastaa
pölyttyneitä näkökulmia ja käydä aktiivista vuoropuhelua lieventäen vastakkainasettelua.
Eihän siihen tarvita asiantuntemusta energia-asioista, jos kysyy, että mitä mieltä on tuulivoimasta
Ylipäätään en ymmärrä, mitä virkaa on yhdistyksellä, joka ei halua selvittää asioita totuudenmukaisesti
Miten tätä kyselytutkimuksen tulosta markkinoidaan kunnille ja lähteekö pankeille tai muille rahoitustahoille jotakin viestiä? Onko mahdollista, että jokin uusi hanke perustetaan jolla tuetaan maalle muuttoa ja asuntojen saamista sieltä?
Kiitos kommentistasi. Tämän tyyppisiä hankkeita on käynnissä eri puolilla Suomea, ja olen välittänyt tietoa vastauksista niihin hankkeisiin, joista olen tietoinen. Meillä ei ole tällä hetkellä resurssia hakea valtakunnallista hanketta, sillä olemme juuri käynnistämässä useampia projekteja, joihin olemme saaneet rahoituksen. Samaan aikaan olemme kirjoittamassa paikallista maallemuuton edistämishanketta yhteistyössä Äänekosken ja Saarijärven kaupunkien kanssa. Minä vinkkaan hankeideaasi eteenpäin maaseudun kehittäjien keskuudessa. Ja jos kuulut itse kehittämisorganisaatioon, mielelläni lähetän materiaalit sinulle, jotta voit käynnistellä omaa projektia. Myös Maaseutubarometri pitäisi saada kaikkien kuntien tietoisuuteen.