peltomaisema, maaseutu, lato ja pelto, kesä suomessa, suomen kesä,

Miten maaltamuutto alkoi Suomessa?

Miten maaltamuutto alkoi Suomessa? Maaltamuutto ei ole vain tämän päivän ilmiö, vaan pitkäaikainen yhteiskunnallinen rakennemuutos. Teollistuminen alkoi sodan jälkeisessä Suomessa, aivan kuten muuallakin länsimaissa. Tilojen koot alkoivat kasvaa ja koneet syrjäyttivät ruumiillisen työn ja viljelymenetelmien parantuessa tarvittiin vähemmän työvoimaa. Maaltamuuttoa lisäsi myös metsätalouden koneellistuminen. Suomessa maaltamuutto oli erityisen raju ja nopea yhteiskunnallinen muutos, ja se koettiin jopa kielteisenä elämänmuutoksena. Ihmiset kokivat, että jotain elämän turvallisuudesta oli katoamassa.

Metsatalous vaikutti osaltaan maaltamuuttoon

Näin maa- ja metsätalouden työllisyys romahti

  • Vuonna 1860 työllisti yli 90 % maan työvoimasta
  • Vuonna 1900 työllisti yli 75 % maan työvoimasta
  • Vuonna 1960 työllisti noin 35 % maan työvoimasta
  • Vuonna 2000 työllisti alle 10 % maan työvoimasta

Pula-ajan päättyminen ja kulutusyhteiskunnan alku

Viralisesti pula-aika oli ohi 1954, kun kahvin säännöstely päättyi. Alkoi nopea siirtyminen kulutusyhteiskuntaan, jossa tarjontaa oli yltäkylläisesti. Sotakorvausten päättymisten myötä voimavarat pystyttiin suuntaamaan suomalaisten elintason kohottamiseen erilaisten tukien muodossa. Vaikka 1950-luku muistuu monilla mieleen vielä suomalaisen maaseudun kulta-aikana, oli ennemerkkejä maaseudun tyhjenemisestä nähtävissä. Jo yli 4 % maan väestöstä vaihtoi kotikuntaansa vuosittain.  Aluksi maaltapako oli erityisen voimakasta lähellä vanhoja teollisuuspaikkakuntia. Heikommin teollistuneilla alueilla väkiluku jatkoi kuitenkin vielä kasvuaan 1950-luvulla.

1960-luvulla Suomessa alkoi Euroopan suurin maaltamuutto

Vuosina 1960–70 Suomen metsä- ja maataloudesta katosi lähes 300 000 työpaikkaa. Kun lasketaan mukaan myös perheenjäsenet, muutos koski yli puolta miljoonaa suomalaista. Tämä oli yksi nopeimmista muutoksista Euroopan mittakaavassa. Muuttokohteena olivat Etelä-Suomen lähiöt sekä Ruotsissa Tukholman ja Göteborgin alueet. Etelän kasvukeskuksiin muutti keskimääräistä paremmin koulutettu väestö. Ruotsiin muutettiin pääasiassa ruotsinkielisiltä rannikkoaluelta ja Lapista. Maaltamuutto oli rajuinta Itä- ja Pohjois- Suomessa, Pohjois- Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.

Maaltamuuttajat kuuluivat suureen ikäluokkaan

Suuret ikäluokat muodostuivat 1945-luvulta alkaen useissa Länsi-Euroopan maissa, kun toinen maailmansota oli päättynyt. Suomessa sodanjälkeinen suuri ikäluokka muodostui jälleenrakentaja- ja raivaajasukupolven lapsista. Korkea syntyvyys oli kuuden vuoden aikana keskimääräisesti 100 000 lasta per vuosi. Suurten ikäluokkien työikäisiksi tuleminen vaikutti suoraan siihen, miten räjähdysmäisesti maaltamuutto kasvoi Suomessa.

maaseutu maisema, talo ja pelto, peltomaisema, kesäpäivä, suomen kesä, maaltamuutto, maaltapako

1960-luvun rakennemuutos mullisti suomalaisten elämän

Suomalaisessa rakennemuutoksessa kyse ei ollut vain kalpeasta termistä. Kyseessä oli todellinen yhteiskunnallinen muutos. Maalais-Suomi oli häviämässä ja maaseutu autioitumassa. Yhteistä kansan käsitystä rakennemuutoksesta vahvistivat osaltaan tiedonvälitys, tutkimukset, poliittinen puhe, kuten myös taide.  Rakennemuutos ei ollut tutkijoiden teoreettinen sana, vaan aito suomalainen kokemus, josta keskusteltiin aktiivisesti. Arkipuheessa keskustelun aiheina olivat:

  • Maaltapako
  • Pakettipelto
  • Voivuori
  • Siirtolaisuus
  • Lähiöiden synty

Jo vuosia on ollut tiedossa, että meillä on liikaa voita. Tähän mennessä sitä ei toki ole tarvinnut tuhota, sillä valtion maksaman suuren tuen turvin ylijäämä on voitu viedä ulkomaille

Voivuorista ja viljahuolista, Liimatainen 10.4.1968, Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto doria.fi

Suomesta haluttiin rakentaa moderni suunnitteluyhteiskunta

Kansanomaisen rakennemuutospuheen rinnalla oli viranomaisten käsitys rakennemuutoksesta. Sillä tarkoitettiin yhteiskunnan nykyaikaistumista, joka näkyi yhteiskunnan rakenteiden muutoksena. Muutos koettiin pelkästään hyvänä. Moderni suunnitteluyhteiskunta alkoi näyttää mahdolliselta, eikä rakennemuutoksessa ei nähty uhkakuvia. Rakennemuutoksen edistämisestä tuli virallinen yhteiskuntapoliittinen linja. Omavaraistalouksien aikakausi oli päättymässä.

Veikö aihe mukanaan? Haluatko tietää lisää? Erittäin selkeästi ja mukaantempaavasti kirjoitettua tietoa aiheesta löydät eduskunta.fi sivustolta – Suomalainen rakennemuutos FINAL, Tampereen yliopiston Suomen historian professori Pertti Haapala

1 ajatus aiheesta “Miten maaltamuutto alkoi Suomessa?”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *