Tulevaisuuden maaseutua rakennetaan teoilla tänään. Landen kaiku ry:n työpajassa Nurmeksen Maaseutuparlamentissa pohdittiin, millainen on tulevaisuuden maaseutu. Vaikka tulevaisuuden maaseutu näyttää tilastollisesti harvalta ja harmaalta, voimme vaikuttaa kehitykseen rakentamalla aktiivisesti vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä.
Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa tulevaisuusnäkymiin eli siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Laajentamalla tulevaisuusvaltaa varmistamme, että mahdollisimman monenlaiset äänet tulevat kuulluiksi. Kun mahdollisimman moni tulee kuulluksi, voimme rakentaa hyvää tulevaisuutta kaikille – ei vain harvoille.
Tulevaisuutta on mahdotonta irrottaa nykyhetkestä. Vallalla olevat arvot, ihanteet ja kuva maailmasta vaikuttavat suoraan siihen, mikä on mielestämme mahdollista tai toivottavaa. SITRA
SITRA:n Sanna Rekolan alustuspuheenvuoro tulevaisuudesta Landen kaiku ry:n Maaseutuvisio -keskustelutilaisuudessa
Tiekarttoja vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin
Maaseutuparlamentin yhteydessä pidetyssä Maaseudun tulevaisuusvalta -työpajassa Landen kaiku ry lähti rohkeasti tositoimiin vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kartoittamiseksi. Alkuesittelyn ja lämmittelyharjoitusten jälkeen osallistujat jaettiin neljään ryhmään. Jokainen ryhmä suunnitteli oman tiekartan, joka kuvasi maaseudun tulevaisuutta keskittyen siihen, mitä hyvä arki maaseudulla voisi tarkoittaa.
Vaikka työpajassa luvattiin maaseudun kehitystyöhön loputon rahapussi, luodut tiekartat olivat varsin toteuttamiskelpoisia ilman valtavia investointeja. Tästä heräsikin ajatus
Onko muutos jossain määrin myös kiinni asenteista, rohkeudesta ja uudenlaisista ajatusmalleista?
Elinvoimainen, hyvinvoiva, saavutettava ja salliva maaseutu
Ensimmäinen tiekartta kuvaa maaseutua omanlaisen elämän näkökulmasta, jossa päätöksentekoon osallistuu kaikki ja yhteinen tahtotila näkyy asenteina, puheina ja tekoina. Samalla pidetään kiinni siitä, että kaikkien ääni kuuluu. Erilaisia asumisratkaisuja kehitetään ottamalla tyhjät talot käyttöön ja taataan hyvät liikenne- ja verkkoyhteydet, jotka lisäävät alueellista yhdenvertaisuutta. Sujuvaa arkea siivittää lähipalveluiden lisäksi uudet ideat, saavutettavuus ja turvallisuus. Samalla taataan kulttuuripalveluiden toiminta myös maaseudulla.
Asenteisiin ja arvoihin perustuva maaseutu
Tässä tiekartassa näkyy voimakkaasti palveluiden paikallisuus, jonka vankkaa arvopohjaa myös valtio haluaa tukea. Kyläkouluille myönnetään pienkoululisää, joka takaa koulujen toiminnan myös pienemmillä oppilasmäärillä. Samalla pienille maatiloille myönnetään tarvittava tuki, että ruokaa on mahdollista tuottaa ja ostaa paikallisesti. Yhteisöllisyyttä haetaan yhteisesti tuotetuilla tapahtumilla. Asiointikyytejä järjestetään niin, että oman auton omistaminen ei enää ole välttämätöntä, samalla paikallisten ensisijainen ostospaikka on kyläkauppa. Valtio tukee maaseudun rakennusprojekteja, jotta investoinnit ovat mahdollisia myös kasvukeskusten ulkopuolella.
Asuttu ja täynnä elämän ääniä oleva kylä
Kolmannen ryhmän tiekartta suosii paikallisten asiantuntemusta päätöksenteossa, samalla kun kylien yrittäjyyttä omaehtoista palveluntuotantoa tuetaan minitalokylien ja asumiskokeilujen myötä. Tonttikauppaa ei suunnata pelkästään lapsiperheille, vaan otetaan huomioon mahdollisimman monenlaisia asukkaita. Samalla kunta hoitaa kaavoitusta rivakasti, auttaa tonttimarkkinoinnissa ja tarjoaa remonttiapua ja neuvontaa uusille asukkaille. Kylillä on oma brändi, joka vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja jokaisen kylän tarinaa. Alueiden selkeän viestinnän avulla kylien ja maaseudun ääni kuuluu kauas.
Monipaikkainen ja ekologinen maaseutu
Monipaikkainen tiekartta keskittyy voimakkaasti maaseudun monipaikkaisuutta käsitteleviin vaihtoehtoihin ja palveluiden monipuolistamiseen. Maaseudun kasvua halutaan hakea myös lähikaupungeista. Yhtenä suurimmista ratkaistavista ongelmista nähdään liikenteen päästöt, joihin tulisi löytää kestävämpiä ratkaisuja, esimerkiksi kimppakyytien avulla. Palvelut pystytään säilyttämään yhdistämällä luovasti liikkuvia palveluita. Kirjastoauto voi myös olla posti ja terveysasema. Verkkoyhteyksien avulla työtekoa maaseudulla voidaan tukea entisestään. Myös erilaisia asumiskokeiluja järjestämällä vähennetään maallemuuton kynnystä. Talviasumisen haasteita uusille asukkaille voidaan hälventää tarjoamalla talonmiespalveluita ja naapuriapua. Lähiruoan tilaamiseen keksitään uusia ratkaisuja, esimerkiksi kylätalolla toimivan noutopisteen avulla.
Mitä jos?
Tulevaisuuden ajatteleminen ei ole ihan helppoa, mutta sitä voi harjoitella. Tärkeintä on ymmärtää, että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa. SITRA:n Tulevaisuustaajuus -työpajamenetelmästä löydät useita erilaisia harjoituksia, jotka auttavat sinua pohtimaan tulevaisuutta. Työpajassamme virittäydyimme pohtimaan tulevaisuutta Mitä jos? -kysymysten avulla.
Mitä sinä toivoisit tulevaisuudelta? Kuvittele hetki ja laskeudu tulevaisuustaajuudelle!
Siirry blogiin tai tutustu henkilökuviin maaseudulta