Tiesitkö, että kaupungitkin ovat kuntia?

Kaikki Suomen kaupungitkin ovat kuntia! Kunnat ovat Suomen paikallishallinnon yksiköitä. Äänestämällä kuntavaaleissa vaikutat suoraan kuntasi päätöksentekoon. Kunnat hoitavat itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestävät erikseen laissa määrätyt tehtävät. Kunnan tehtävät muodostuvat siis vapaaehtoisista ja lakisääteisistä tehtävistä. Kunta voi itse päättää, ottaako se vapaaehtoisia tehtäviä hoidettavakseen vai ei. Vapaaehtoisia tehtäviäkin kohtaan on olemassa rajoituksia esimerkiksi kuntalain säädöksissä. Valtio valvoo kuntien toimintaa aluehallintovirastojen kautta. Aluehallintavirasto on myös tunnettu lyhenteellään AVI.

Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon

Suomen perustuslaki 121 §

Mitkä kunnat voivat käyttää kaupunki-nimitystä?

Kaupunki-nimityksen käyttöönotto ei vaadi määriteltyä väestömäärää tai pinta-alaa. Mikä tahansa kunta voi ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Kaupunki-nimityksen käyttöönotosta päättää kunnanvaltuusto. Kaupunki-nimityksen jälkeen kaikissa toimielinten nimissä on etuliitteenä kaupunki-sana. Näin ollen myös kunnanvaltuusto on kaupungeissa nimeltään kaupunginvaltuusto. Kaupunki-nimityksen käyttäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että alue on kaupunki-maaseutuluokituksessa määritelty kaupunkialueeksi. Kaupunki-maaseutuluokitus mittaa ja luokittelee alueita yli kuntarajojen.

Kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset

Kuntalaki 4 §

Oikeudellisesti kaikki kaupungitkin ovat kuntia

Aikoinaan Suomessa kaupungilla tarkoitettiin kuntaa, jossa on ollut oikeus käydä kauppaa ja harjoittaa käsityöammatteja. Myös kaupungin lainsäädäntö poikkesi kunnista vuoteen 1995 saakka pääasiallisesti hallinnon, rakennuslain ja oikeuslaitoksen osalta. Tänään sekä kaupunkeja että kuntia sitoo kuntalaki. Käytännössä se merkitsee, että myös oikeudellisesti kaikki kaupungitkin ovat kuntia.

FINLEX- sivustolla voit tutustua kuntalakiin kokonaisuudessaan. Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

Kuntien lakisäätöiset tehtävät

Suurin osa kuntien tehtävistä on määritelty laissa. Uusia tehtäviä kunnille voidaan määrätä vain lainsäädännöllä.

Lakisääteisiin tehtäviin liittyvät palveluihin:

• koulutus ja päiväkoti
• kulttuuri-, nuoriso- ja kirjasto
• kaupunkisuunnittelu, maankäyttö
• vesi- ja jätehuolto
• ympäristöpalvelut
• sosiaali- ja terveyspalvelut (siirtymässä hyvinvointialueille sote-uudistuksen jälkeen)
• palo- ja pelastustoimi (siirtymässä hyvinvointialueille pelastustoimen uudistuksen jälkeen)

Lähde: Valtion varainministeriö/kuntientien tehtävät ja toiminta

Kuntaliiton toiminta

Kuntaliiton muodostavat Suomen kunnat ja kaupungit yhdessä. Se on kuntien ja kaupunkien asiantuntija- ja etujärjestö. Kuntaliiton toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit sekä muut kuntayhtymät ja kuntayhtymätaustaiset osakeyhtiöt. Kuntaliiton tarkoituksena on kuntien alueiden kehittäminen ja kuntien asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Tämä tapahtuu esimerkiksi kuntien ja kaupunkien palvelujen kehittämisellä edunvalvonnan kautta. Kuntaliiton toiminnasta vastaavat sen valtuusto ja hallitus.

Tavoittelemme sitä, että kunnat, alueet ja Kuntaliitto toimisivat ennakoivasti ja olisivat siten kehityksessä askeleen edellä, rakentaisivat yhteistyötä yli rajojen sekä toimisivat uudistavan kulttuurin edistämiseksi.

Kuntaliitto