Maaseutukyselyn tulokset peräänkuuluttavat yhteisöllisyyttä

” Maaseudun elinvoimaisuus ei ole pelkästään palveluiden varassa

Landen kaiku maaseutukyselyyn vastasi yhteensä 153 henkilöä. Kyselyssä ei haluttu hakea tavanomaisia puutteita, vaan näkökulmia asioihin, joihin voimme itsekin vaikuttaa.

Tällä hetkellä 95%:a Suomen pinta-alasta on maaseutua, jolla asuu alle 28% koko maan väestöstä. Ei ole mikään uutinen, että maaseudulla palveluverkosto on suppea, työpaikkoja on vähän ja liikenneyhteydet ovat heikot. Mutta voitaisiinko houkuttelevuutta ja monipaikkaisuutta lisätä tavoilla, joihin tavan kuntalaisetkin voivat vaikuttaa? Vielä 60-luvulla moni asia tehtiin maalla itse ja vahvan yhteisöllisyyden avulla selvittiin kaikenlaisista haasteista. Nyt väkeä on maaseudulla vähemmän ja asukkaat ovat pääosin iäkkäitä. Tarvitaanko maaseudulle uusia toimintatapoja?


Maallemuuton kohderyhmät: Ketä maallemuutto voisi kiinnostaa?

Kunnat kohdistavat maallemuutto viestintää usein lapsiperheisiin. On kuitenkin useita ihmisryhmiä, joita maalla asuminen voisi kiinnostaa, ja joilla on enemmän kulutuspääomaa kuin lapsiperheillä. Maaseutukyselyn kohderyhmistä eniten kannatusta saivat aktiiviset keski-ikäiset, jotka keräsivät 105 ääntä (69,1%). Seuraavaksi suurimmaksi ryhmäksi kiiri osa-aikamaalaiset 73 äänellä (48%). Downsiftaajat saivat 67 ääntä (44,1%) ja yksinhuoltajavanhempia maaseudulle  houkuttelisi 18 vastaajaa (11,8%).


Erottautumiskeinot: Miten kunnat voisivat erottua?

Erottautumistekijöihin saimme huiman määrän vastauksia monivalintakysymysten lisäksi, joista tulemme kertomaan lisää erillisessä artikkelissa. Ylivoimainen voittaja oli yhteisöllisyys, jota korosti 94 vastaajaa (61,8 %). Lisäksi yhteisöllisyys mainittiin vapaamuotoisissa vastauksissa jopa 44 kertaa. Toiselle sijalle nousivat hyvät harrastusmahdollisuudet, jota äänesti 87 vastaajaa (57,2%). Nämä kaksi linkittyvät vahvasti toisiinsa, sillä maaseudulla harrastuksia toteutetaan usein yhteisöllisesti vapaaehtoisvoimin. Myös kulttuuri ja historia nähtiin vetovoimatekijänä 47 vastauksen voimin (30,9%), kun taas esteettisillä katunäkymillä koettiin olevan merkitystä vain 30 vastauksella (19,7%).

Moninaisella maaseudulla on mahdollista tehdä monipuolisesti työtä ja elää samalla luonnon helmassa.

positiivinen maaseutu

Asumisratkaisut: Mistä asuntoja osa-aikaiseen käyttöön

Kyselyn selkeä viesti oli, että tyhjillään olevien talojen kartoittaminen ja hyödyntäminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Peräti 107 vastaajaa (70,4 %) nosti tämän esiin. Tämä on järkevää ja taloudellista, samalla on oleellista pohtia miten olemassa olevat rakennukset vastaavat mahdollisten uusien asukkaiden tarpeita? 70 vastaajaa (46,1%) koki tärkeäksi mahdollisuuden lyhyempiin vuokrasopimuksiin.

Lisäksi yleiset kimppasopimukset saivat tukea 17 vastaajalta (11,2 %). Kimppa-asuminen voi vähentää asumiskustannuksia ja samalla edistää yhteisöllisyyttä. On myös tärkeää huomata, että 11 vastaajaa (7,2 %) korosti, että kimppasopimukset voivat olla erityisen hyödyllisiä kausityöntekijöille ja muille väliaikaisille asukkaille.


Maaseudun elinvoima: Mitkä ovat esteenä?

Landen kaikun toiminnassa halutaan hakea vastauksia asioihin, joihin ihmiset voivat myös itse vaikuttaa. Kyselyssä halusimme nimenomaan tunnistaa erilaisia kipupisteitä, joita käsittelemällä voimme kehittää maaseutua. Kyselyssä kartoitettiin, mitkä ovat vastaajien mielestä suurin este maaseudun elinvoimaisuudelle. Kyselyn kärjessä olivat yhteistyökyvyttömyys (47 vastausta, 30,9 %) ja mielikuvituksen puute (48 vastausta, 31,6 %). Nämä tekijät korostavat, kuinka tärkeää on kyetä toimimaan yhdessä ja ajattelemaan luovasti, jotta maaseutu voisi menestyä.

Toisena merkittävänä esteenä nähtiin muutosvastaisuus (51 vastausta, 33,6 %) ja tulevaisuuden pelko (60 vastausta, 39,5 %). Nämä tekijät kertovat siitä, että maaseudulla on haasteita sopeutua muutoksiin ja nähdä tulevaisuus positiivisessa valossa. Samalla kun kuntapolitiikka ja valtion tuet kunnille vaikuttavat suoraan alueiden elinvoimaan, ruohonjuuritasolla jokainen maaseudulla asuva voi olla omalta osaltaan rakentaja tai tuhoaja. Sillä on väliä, mitä kerrot omasta alueestasi, oletko aktiivisesti mukana keskusteluissa ja kommentoitko positiivisesti vai negatiivisesti. Kyselyyn saatiin myös loistavia vapaamuotoisia vastauksia, jotka nostetaan erillisessä artikkelissa.

Kyselyn tulokset osoittavat, että maaseudun elinvoimaisuutta voidaan vastaajien mielestä vahvistaa lisäämällä yhteisöllisyyttä ja luovuutta, pelkäämättä tulevaisuutta. Toisaalta on tärkeää huomioida myös käytännön haasteet, kuten palvelujen ja työpaikkojen puute sekä huonot liikenneyhteydet. Ne ovat olemassa olevia haasteita, jotka eivät tule muuttumaan, mutta ehkä haasteista selvitään paremmin yhdessä toimimalla ja tulevaisuuteen luottaen.


Yhteisöllisyys on todellinen voimavara

61,8% maaseutukyselyn vastauksista nimesi yhteisöllisyyden kuntien vetovoimatekijänä.

Rakennetaan yhdessä yhteisöllisempää maaseutua!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *