Kuningas Pähkinän luotsaaman Autiolahden kaiku– kokoonpanon tuotantoon on helppo samaistua. Vaikka riimien paikat saattavat olla kuuntelijalle tuntemattomia, musiikin tunnelma vie taianomaisille metsäpoluille ja veden ääreen herättäen muistoja mökiltä, mummolasta tai omasta lapsuudenkodista.
Kuningas Pähkinä, eli Pekka Karppinen, on itse kotoisin Saarijärveltä Leuhun kylältä, vaikka onkin tunnettu vaasalaisena räppärinä. Hänen mukaansa oma lapsuus maalla antoi hyvät siivet elämään ja hän haluaa Autiolahden Kaikun musiikilla luoda positiivisia fiiliksiä maaseudusta, eikä kirjoittaa pelkästään haikeita muisteloita.
Autiolahden Kaiku sai alkunsa Pekan unesta
Ajatus saarijärveläisestä pitkäsoitosta kumpusi Pekan unesta, jossa hän oli levyttämässä Saarijärvellä. Aamulla hän vielä nauroi unelle, mutta puoleen päivään hän huomasi jo ideoivansa uutta projektia. Projektiin mukaan hän halusi nimenomaan ex-saarijärveläisiä musiikintekijöitä ja ensimmäisenä hän otti yhteyttä lauluntekijä Mikko Grekulaan, koska oli kuunnellut hänen kappaleitaan ja ne osuivat Pekan mielestä projektiin. Nimeksi valikoitui Autiolahden Kaiku, sillä se oli Pekan mielestä sopivan mystinen. Autiolahti on puolestaan kerrostaloalue Saarijärvellä.
– Aluksi meillä ei ollut vielä valmista soundia, oli vaan ajatus kitarasta, vokaaleista ja räpit, hän kertoo. Alusta asti muodostui kaksi erilaista äänimaisemaa. Albumin eka puolisko on enemmänkin kesäistä soulia, kun taas loppupäässä mennään enemmänkin trip hop -puolelle, hän jatkaa. Levyä alettiin kasamaan niin, että Pekka lähetti biitit ja räpit Mikolle, joka lisäsi sitten omat osuutensa. Takaisen palanneesta kappaleesta Pekka taas poisti omia musiikillisia elementtejään, jotta Mikon ääni ja kitara nousivat paremmin esiin. Pekka piti liveinstrumenttien tuomasta tunnelmasta ja hän päätti pyytää mukaan vielä saksofonisti Antti Vuoren, joka Pekan mukaan toi albumille free jazz style- meininkiä.
Autiolahden Kaiku haluaa nostaa Saarijärven kulttuuria ja maisemia
Monen kappaleen alkuperäinen nimittäjä oli paikka Saarijärvellä. Esimerkiksi Hyvin on pärjätty- kappaleen alkuperäinen nimi oli Mannila, joka on tunnettu ulkoilualue Saarijärven keskustan tuntumassa. Äänimaailmaan Pekka on halunnut liittää värejä ja paikkoja ja ilmiöitä, eikä niinkään sitoa sitä genreen tai aisteihin. – Saarijärvellä on merkittäviä taiteilijoita ja muita merkittäviä persoonia, jotka halusin ottaa osaksi tarinankerrontaa. Tarkoituksena on toimia kulttuurin jatkeena, joka viittaa ja tallentaa mennyttä elämää, mutta ei haikaile menneiden perään, hän selittää.
– Kokonaisuudessaan halusin käsitellä paikallisuutta ja maaseutua kunnioituksella ja rakkaudella. Vaikka Saarijärvi on vahvasti mukana sanoituksissa, musiikissa liikutaan koko ajan universaalisti pikkukylämäisyyteen. Haluan, että musiikki puhuttaa paikkariippumattomasti ihmisiä halki Suomen. Vaikka liikutaan osittain lapsuudenmaisemissa, koen tärkeäksi tuoda esille mitä maaseutu on nyt ja mitä se on minulle henkilökohtaisesti, Pekka kiteyttää.
saarijärvi
KESKI-SUOMI
Suomi on maaseutua
Kun reissaa keikoilla ympäri Suomen, Pekan mielestä Suomessa korostuu luonnon läsnäolo kaikkialla.
– Kaupungit ovat Euroopan mittakaavaan verrattuna lähinnä pikkukyliä. Myös kaupungeissa luonto on lähellä ja rajaa on joskus vaikea erottaa. Ajomatkalla vaikkapa Vaasasta Saarijärvelle eron havaitsee ainoastaan palveluntarjonnassa, kun vastaan tulee yhtäkkiä tankkausmahdollisuus, pari kauppaa ja pankki. Pekka on kuitenkin huolissaan palvelutason laskusta pienemmillä paikkakunnilla ja kokee, että myös hänen omien vanhempiensa palvelut ovat heikentyneet. Esimerkiksi passiasioita, sairaanhoitoa ja pankin palveluita on lähes mahdotonta saada. – Siinä ei ole mitään järkeä, että palvelut otetaan pois pikkukylistä ajassa, jossa työtä voi tehdä missä vaan, hän perustelee kantaansa. – Se heikentää mahdollisuuksia saada maalle lisää asukkaita, hän jatkaa.
Marginaalikulttuurista maaseudun voimatekijäksi?
Vaikka luonto on merkittävä voimavara Suomessa, se ei Pekan mielestä yksistään ole tarpeeksi suuri syy matkustaa paikasta paikkaan. Keski- ja Etelä-Euroopassa ihmisiä liikuttaa myös pienet ja erihenkiset paikalliset tapahtumat, ja hän kokeekin, että marginaalikulttuuri voisi olla vetovoimatekijä myös Suomessa.
– Miksi järjestää samanlaisia tapahtumia kuin kaikki muut? Elävä kulttuuri ja kulttuurin taltiointi voisivat olla mielenkiintoa herättäviä vetonauloja, Pekka ehdottaa. Samalla hän muistuttaa, että kulttuuri elää aina sykleissä ja jos jokin ei tällä hetkellä kiinnosta, se ei tarkoita sitä, etteikö se kiinnostaisi enää koskaan. – Saarijärvellä taide ja kulttuuri on selkeästi läsnä, ihan naamassa kiinni. Se näkyy patsaissa, palveluissa ja rakennuksissa, Pekka kertoo.
-Kulttuuri on se voimavara, joka identifioi ihmisryhmiä nykyäänkin jollain tavalla. Täytyy vain löytää keinot, joiden avulla kulttuuri ja ihmisten tarpeet kohtaavat, hän jatkaa. Pekan mielestä myöskään historiaa ei aina tarvitse viedä niin kauas. – Saarijärvellä mielenkiintoinen taltioinnin kohde voisi olla esimerkiksi Ahvenlampi rock -tapahtuma 80-luvulta ja se voitaisiin herättää henkiin valokuvin, kuuntelupistein ja videotaltiointien avulla. Tapahtumiin on muistoja monilla ihmisillä ympäri Suomen ja tapahtumat ovat osa meidän elävää kulttuuria, hän vielä lopuksi muistuttaa.
Autiolahden Kaiku
JULKAISUT
Muistaako ne enää meitä LP 2023
Muistaako ne enää meitä remixit 2024
Kukonhiekka EP 2024
KUUNTELE MUSIIKKIA:
Kuningas Pähkinän sometilit
Siirry blogiin tai tutustu henkilökuviin maaseudulta