Kaipaako maaseutunäkemys kirkastamista?

Miksi maaseutu yhdistetään usein maanviljelyyn? Entä onko maalainen kaupungista katsottuna edelleen jälkijunassa nykytrendeistä ja muuttuvasta arvomaailmasta? Sitten 60-luvun valtavan rakennemuutoksen maaseudun uudelleenbrändäys on edelleen kesken. Rakennemuutoksen aikaan Suomessa koettiin muihin Euroopan maihin nähden erityisen raju ja nopea yhteiskunnallinen muutos, jolloin 300 000 ihmistä jäi työttömäksi, kun koneet syrjäyttivät fyysisen työn ja peltoja laitettiin pakettiin. Muutaman vuoden sisällä maaseutu oli autioitumassa ja maalais-Suomi omavaraistalouksineen oli muuttumassa palveluyhteiskunnaksi.

Museovirasto, historian kuvakokoelma, valokuvaaja Pietinen

Kaupunki-maaseutu luokitus muokkaa maaseutukuvaa

Vuonna 2020 Suomen ympäristökeskuksen päivittämän kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan yli 72% suomalaisista asuu kaupunkia-alueilla, jotka kattavat vain 5% koko maan pinta-alasta. Kaupunki-maaseutuluokitus lasketaan aluetietojen mukaan, ohi kuntarajojen, ja sen lähteenä käytetään väestötietoja, työvoimatietoja, rakentamista, työmatkatietoja, maankäyttöä sekä tieverkkoaineistoa. Lähdeaineiston pohjalta lasketaan muun muassa määrää, tiheyttä ja saavutettavuutta. Aikanaan rakennemuutos koettiin ainoastaan positiivisena asiana ja se oli voimakkaasti valtion ajama linja. Silloin muutokselle eikä siitä johtuneelle alueelliselle eriytymiselle nähty minkäänlaisia uhkakuvia.

Tänä päivänä 95% Suomen pinta-alasta on maaseutua

Tänä päivänä 95% Suomen pinta-alasta on maaseutua. Maaseutualueet on jaoteltu neljään eri ryhmään; maaseudun paikalliskeskuksiin, kaupungin läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Keski-Suomen alueella ainoastaan Jyväskylässä on kaupunkialueita ja muissa maakunnan kaupungeissa on luokituksen mukaan maaseudun paikalliskeskuksia ja muita maaseutualueita. Useimmiten tuottamamme maaseutukuva on aika rajallinen ja jopa suurillakin valtakunnallisilla toimijoilla maaseudun kuvastoon kuuluu aina automaattisesti metsä, pelto, traktori, vesuri tai mustikkamätäs. Kuitenkin maaseutua ovat myös museot, kulttuurikeskukset, urheilukentät, tapahtumat, tehtaat ja sympaattiset kauppapaikat. Jos haluamme aidosti viestiä maaseudun monipuolisista alueista ketterinä ja tulevaisuuteen luotaavina kuntina on meidän muokattava myös omia näkemyksiämme ja tapaa millä näemme alueemme, itsemme ja toisemme.

Maaseudun asukkaat ovat moninainen joukko ihmisiä

Saman aikaisesti on mahdotonta ajatella, että tälle valtavalle alueelle levittäytyneet ihmiset mahtuisivat kaikki samaan muottiin. Eivät kaikki maalla asuvat sienestä, metsästä, leivo pullaa tai kudo sukkia. Osa tekee etänä asiantuntijatöitä, osa toimii yrittäjinä erilaisilla aloilla, osa harrastaa kulttuuria tai haaveilee maailman pelastamisesta. Me tarvitsemme maaseudulle moninaisen äänen ja monimuotoisia mielikuvia, jotta pääsemme eroon stereotypioista, jotka eivät vastaa todellisuutta.

Useat toimijat pyrkivät uudistamaan maaseutunäkemystä

Useat maaseudun toimijat pyrkivät muuttamaan aktiivisesti mielikuvia maaseudusta niin sisältä, kuin ulkoa päin. Viime vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa Maaseutuleiri, jonka aikana työstettiin Maaseudun manifestia. Suomen kylien verkkosivuilta löydät paljon muutakin tietoa maaseututapahtumista, vaikuttamisesta ja kyläyhdistyksistä ympäri Suomea. Jos olet itse kiinnostunut alueesi kehittämisestä, kannattaa kääntyä paikallisen Leader-ryhmän puoleen. Leader ryhmissä alueen elinvoimaisuutta kehitetään asukkailta kumpuavien ideoiden ja tarpeiden pohjalta.

Myös visuaalisia tarinan kertojia löytyy ympäri Suomea. Esimerkiksi Jossain Suomessa FB-ryhmä postailee moottoripyöräretkiltään vinkkejä todella mielenkiintoisista kohteista. Kun liikumme eri puolilla Suomea, kannattaa jakaa omia muistoja myös sosiaalisen median puolella, sillä se on matkailuyrittäjille mahtavaa mainosta.

Saman tekstin pohjalta on julkaistu vieraskynäkirjoitus Sampo-lehteen 17.1.2024 otsikolla Pölyttynyt maaseutukäsitys kaipaa kirkastamista ja mielipidekirjoitus Helsingin sanomiin otsikolla Maaseudun uudelleenbrändäys on edelleen kesken 25.1.2024.

Tervetuloa mukaan muutamaan ajatuksia maaseudusta!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *