Raisa Inkeri Korpela pitelee poron vasaa sylissään poroaitauksessa

Raisa Aatsinki on monialainen sekatyöläinen ja yrittäjä

”Harvaan asutulla maaseudulla asenne ratkaisee”

Nimeni on Raisa Aatsinki ja asun Kelloselässä Sallan kunnassa Lapin maakunnassa. Olen melkoinen sekatyöntekijä, elinkeinonharjoittaja & yrittäjä. Jos pikkasen täsmennän, niin olen ylioppilas, luontomatkailuopas, reservin alikersantti, matkailutyöntekijä, kokki, Saamen käsitöiden artesaani/pehmeät materiaalit, poroelinkeinon harjoittaja, poromiehen puoliso ja kolmen tyttölapsen äiti. Talvisesonkina toimin oppaana Salla Wilderness Parkissa, jossa myös puolisoni Aarne on toiminut pitkään meidän omien ajoporojen kanssa. Sen lisäksi yritykseni Raisan Urakka tekee lappilaisia käsitöitä. Vilkkaimmillaan turistisesonki on talvella, jolloin kansainväliset matkailijat lentävät Lappiin ja ostavat elämyspalveluita.

Poronhoidossa elämää määrittää sesongit. Lapin keväällä syntyneet vasat, merkitään juhannuksen jälkeen. Nykyisin meidän erotuskausi on tiivistynyt syyskuun lopulta joulukuun alkuun. Poroerotuksessa porotokka, eli porolauma, ajetaan aitaukseen, pääasiallisena tarkoituksena on erottaa teuraaksi menevät eläimet muista. Kaikki porot luetaan, eli kirjataan porot omistajilleen ja eloonjäävät loislääkitään ja päästetään takaisin luontoon.

lappi

Kelloselkä

5 parasta asiaa Kelloselässä asumisesta

  • Luonto on lähellä. Retkeily ja lintubongaus ovat mahdollisia ilman erillistä suunnittelua.
  • Luonnonluoma liikuntakenttä. Kuntosali koostuu halonteosta, halonkannosta, heinänteosta ja poronhoidosta.
  • Eläimet on hoidettava aina. Lapset oppivat siinä samalla myös vastuullisuuden eläimistä, muusta luonnosta ja elämän kiertokulusta.
  • Elät omassa rytmissä.
  • Luonnontuotteiden kasvatus ja keruumahdollisuudet ovat hyvät.

Näin päädyin Asumaan Kelloselkään

Olen kotoisin Sallan Kursusta, eikä meillä ollut kissan ja koiran lisäksi muita eläimiä. Vuonna 1993 aloin seurustelemaan nuoren poromiehen kanssa, joka oli kyllä poronveren imenyt sen verta omaksensa, ettei hänen muutto paikkakunnalta olisi tullut tapahtumaan ikinä. Siinä seurustellessa, olin mukana porohommissa meleko aktiivisestikkin ja sitä aktiivisuutta on jo riittänyt useita vuosia. Vuonna 2002 syntyi meille ensimmäinen tytär, 2004 toinen ja 2008 kolmas. Minä ostin omat poroni 2010 ja pääsin osakkaaksi Pohjois-Sallan paliskuntaan.

Mitkä ovat maalla asumisen suurimmat haasteet?

No tytöt on nyt jo isoja, mutta paljon sai heitä kuskata harrastuksissa. Tytöt olivat paljon yksin kotona, kun itse olin töissä. Se pelotti, kun voihan täällä sattua ihan mitä vaan.  Pelko, jos puolisolta lähteepi henki tai vammautuu, koska työtä ja tekemistä on todella paljon. Läheltä piti tilanteita kun on ollut muutamia.

Onhan nuita haasteita ja joskus vain tulee se VÄSYMYS. Talo lämpiää meillä puulla, ja jos pannuhuoneessa on jäljellä vain yksi vaivanen kalikka -30 asteen pakkasella, niin ei paljon naurata sekään. Silloin sopii toivoa, että pinossa on pihalla enempi.

Mitä haluat sanoa maallemuuttoa harkitseville?

Maalla on mukavaa, mutta aina se ei ole ruusuilla tanssimista. Asenne ratkaisee! 

Raisa Inkeri Aatsinki

Innostuitko maalla asumisesta? Lue lisää tarinoita maaseudulta

Kelloselkä kuuluu Sallan kuntaan. Sallan alueen luokitukset

Salla on kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan harvaan asuttua maaseutua ja paikkakuntakohtaisen kuntaluokan mukaan harvaan asuttua maaseutua

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *