”Vuonna 1993 aloin seurustelemaan nuoren poromiehen kanssa, joka oli kyllä poronveren imenyt sen verta omaksensa, ettei olisi suostunut muuttamaan muualle”

Nimeni on Raisa Inkeri Korpela ja asun Kelloselässä Sallan kunnassa Lapin maakunnassa. Olen melkoinen sekatyöntekijä, elinkeinonharjoittaja, yrittäjä ja opiskelija. Jos pikkasen täsmennän, niin olen ylioppilas, luontomatkailuopas, reservin alikersantti, matkailutyöntekijä, kokki, Saamen käsitöiden artesaani/pehmeät materiaalit, poroelinkeinon harjoittaja, poromieslampurin avopuoliso, kolmen tyttölapsen äiti, kolmen porokoirauroksen johtaja ja luonnonvaratuottaja opiskelija. Yrittäjänä toimin poroajojen, opastuksien ja käsitöitöiden parissa.

5 parasta asiaa Kelloselässä asumisesta

• Luonto on lähellä. Retkeily ja lintubongaus ovat mahdollisia ilman erillistä suunnittelua.
• Luonnonluoma liikuntakenttä. Kuntosali koostuu halonteosta, halonkannosta, paskan haravoinnista ja heinänteosta vain muutamia mainitakseni.
• Ulkonaliikkumiskielto ei ole mahdollista, koska eläimet on hoidettava aina. Lapset oppivat siinä samalla myös vastuullisuuden eläimistä, muusta luonnosta ja elämän kiertokulusta. Turvavälit säilyy luonnostaan ja tilaa on.
• Elät omassa rytmissä.
• Luonnontuotteiden kasvatus ja keruumahdollisuudet ovat hyvät.

Näin päädyin asumaan Kelloselkään

Olen kotoisin Sallan Kursusta, eikä meillä ollut kissan ja koiran lisäksi muita eläimiä. Vuonna 1993 aloin seurustelemaan nuoren poromiehen kanssa, joka oli kyllä poronveren imenyt sen verta omaksensa, ettei hänen muutto paikkakunnalta olisi tullut tapahtumaan ikinä. Siinä seurustellessa, olin mukana porohommissa meleko aktiivisestikkin ja sitä aktiivisuutta on jo riittänyt useita vuosia. Vuonna 2002 syntyi meille ensimmäinen tytär, 2004 toinen ja 2008 kolmas. Minä ostin omat poroni 2010 ja pääsin osakkaaksi Pohjois-Sallan paliskuntaan. Täällä sitä nyt ollaan =)

Mitkä ovat maalla asumisen suurimmat haasteet?

No tytöt on nyt jo isoja, mutta paljon piti heitä kuskata harrastuksissa. Tytöt olivat paljon yksin kotona, kun itse olin töissä. Se pelotti, kun voihan täällä sattua ihan mitä vaan.  Pelko, jos puolisolta lähteepi henki tai vammautuu, koska työtä ja tekemistä on todella paljon. Läheltä piti tilanteita kun on ollut jo muutamia.

Onhan nuita haasteita ja joskus vain tulee se VÄSYMYS. Aina ei ajattele sitä paskanharavointia liikunnallisena suorituksena, vaan se ottaapi pattiin, mutta putsattava on. Talo lämpiää meillä puulla, ja jos pannuhuoneessa on jäljellä vain yksi vaivanen kalikka -30 asteen pakkasella, niin ei paljon naurata sekään. Silloin sopii toivoa, että pinossa on pihalla enempi.

Innostuitko maalla asumisesta? Lue lisää tarinoita maaseudulta

Kelloselkä kuuluu Sallan kuntaan. Sallan alueen luokitukset